Minja Koski, Mikael Saari & Lumos-kvartetti: Göstan parhaat. Kuva Tommi Mattila.
Syyskuun alkupuolella koitti vihdoin jännityksellä odottamani päivä, kun sain käsiini uudenkarhean Göstan parhaat -levyn. Heti samana päivänä päätin antaa albumille sen ansaitseman ensikuuntelun. Ajelin rauhalliseen tahtiin pitkin mutkittelevia teitä vapautuen kaikesta jonninjoutavasta. Musiikki virtasi auton kaiuttimista sulautuen osaksi vaihtuvaa maisemaa. Ensimmäinen raita käynnistyi rauhallisesti ja jo muutaman tahdin jälkeen tiesin, että kyseessä ei olisi mikään tavallinen kokoelmalevy. Gösta Sundqvistin lyriikat leikittelivät tuttujen teemojen kanssa sulassa sovussa ja jokaisen uudelleen sovitetun ja syvemmän tason omaavan kappaleen säkeet avautuivat hitaasti vieden mukanaan.
Suomalaiset musiikin huiput Minja Koski, Mikael Saari & Lumos-kvartetti kunnioittavat Göstan parhaat -albumilla Sundqvistin perintöä
Gösta Sundqvistin ja Leevi and the Leavingsin kappaleita pari vuotta aiemmin joululevylle taltioineet Minja Koski, Mikael Saari ja Lumos-kvartetti ottavat haltuun Göstan parhaita biisejä sovitettuina jousikvartetille, kahdelle laululle, kitaralle ja huilulle. Ikoniset kappaleet pitävät sisällään humaania lämpöä, huumoria ja ajoittain jopa synkkää realismia. Uusina upeina sovituksina ne tekevät kunniaa Gösta Sundqvistin elämäntyölle ja hänen musiikilliselle perinnölleen.
Minja Koski on laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä, joka tunnetaan erityisesti artistinimellä M. Omaa musiikkiaan viiden albumin verran julkaissut Koski on säveltänyt musiikkia myös teatterin tarpeisiin.
Mikael Saari on muusikko ja näyttelijä, joka löysi tiensä suuremman yleisön tietoisuuteen Uuden Musiikin Kilpailun kautta, jossa hän kilpaili kahdesti kirjoittamillaan kappaleillaan, We Should Be Through (2013) ja On It Goes (2016). Kyseiset kappaleet löytyvät artistin keväällä 2016 ilmestyneeltä The Grand Letdown -esikoisalbumilta. Syksyllä 2024 Saarta voi nähdä muun muassa Turun Kaupunginteatterin Oncessa, Kouvolan Teatterin Kirka – Surun pyyhit silmistäni -musikaalissa sekä Suomen Musiikkiteatterin Show Must Go Onissa.
Lumos-kvartetti on muusikkoystävien muodostama yhtye, joka esittelee taitavasti jousisoitinten ilmaisullisia mahdollisuuksia. Kokoonpanon monipuolinen ohjelmisto rakentuu Niklas Hagmarkin taiturimaisista ja persoonallisista sovituksista, jotka tuovat esiin niin klassisen kuin moderninkin sävelmaailman vivahteet. Jousikvartetissa soittavat Annukka Nevalainen-Lius, Sirkku Hilanko, Anette Grevberg ja Niklas Hagmark. Nelikon musisointia kuuluu muun muassa Laura Närhen, Jesse Kaikurannan, Vicky Rostin, Pepe Willbergin, Marko Haaviston ja Mikael Saaren levyillä.
Göstan parhaat -albumin sovituksia yhdistää syvällisen inhimillinen arjen kuvaus ja taitava musiikillinen tarinankerronta
Takarivissä vasemmalta: Annukka Nevalainen-Lius, Niklas Hagmark ja Mikael Saari. Eturivissä oikealta: Minja Koski, Anette Grevberg ja Sirkku Hilanko. Kuva Tommi Mattila.
Kerro terveiset lapsille – Äänten ja sointujen harmoniaa
Albumin ensimmäinen kappale, Kerro terveiset lapsille, avaa kyynelkanavani aika lailla saman tien. Tätä osasin kyllä odottaa, sillä ajatukset vievät sekunnin murto-osassa omaan lapsuuteen ja sen ajoittaisiin kipupisteisiin. Miten kauniisti Saaren ja Kosken harmoniset äänet sointuvatkaan yhteen luoden Lumoksen jousien kanssa herkän riipaisevan tunnelman jäähyväisistä. Kappale käsittelee surua, lohduttomuutta ja katumustakin, maalaten verkkokalvoille vahvan kuvan perhesuhteiden särkymisestä ja siitä, miten ristiriitaisia tunteita eroon liittyy. Välillä lähteminen on ainoa oikea vaihtoehto, vaikka se syvältä sydämestä kouraiseekin.
Jos Helsinki on hetkisen kaunis – Hieno sovitus kuvastaa elämän ristiriitaisuutta
Muistoja täynnä olevan pohdiskeleva, Jos Helsinki on hetkisen kaunis, kuvastaa sitä, miten asiat elämässä eivät aina mene suunnitelmien mukaan ja seikkailut voivat vaihtua, realiteettien iskiessä päin näköä, nopeastikin rantojen miesten ja naisten elämään. Koski ja Saari tulkitsevat ristiriitaisia menetyksiä äärimmäisen taitavasti ja Lumoksen jouset yhdistettynä hienoon sovitukseen korostavat osuvasti kotiseuturakkauden merkitystä kaikessa koruttomuudessaan.
Pohjoisen taivaan alla – Hienovaraisesti rakennetun sovituksen sävyt resonoivat syvällä heijastaen yhteiskunnallisia kipupisteitä
Autoni etenee verkkaisesti pelto- ja metsämaisemien reunustamalla tiellä ja kylmät väreet kiirivät pitkin selkäpiitäni tuon tuosta. Miten jouset voivatkaan soida niin äärettömän kauniisti. Pohjoisen taivaan alla -sovituksen hienovarainen rakentelu tukee täydellisesti Göstan nerokkaita sanoituksia, luoden tunnelman, joka herättää henkiin lama-ajan Suomen ankaruuden ja köyhän perheen elämän väkivaltaisen isän varjossa. Sovituksen hienous piilee mielestäni sen kyvyssä lisätä laulun tunneskaalaa korostaen tekstin synkkää puolta samalla kuitenkin pehmentäen sitä sopivasti kontrasteilla. Kappale yhdistää ironisen huumorin kautta ilmastonmuutoksen ja ihmisen haavoittuvuuden sekä luonnon, että yhteiskunnan asettamissa olosuhteissa.
Pohjoisen taivaan alla, kituutteli köyhä kansa. Rikkailta lainaamalla, toteutti toiveitansa.
Elina, mitä mä teen? – Rauhallisen melankolinen melodia tukee kappaleen surullista sanomaa harmonisella tasapainolla
Menettämisen tuskaa nuorten ihmisten näkökulmasta käsittelevä kappale, Elina, mitä mä teen, vie sanomallaan epätoivon partaalle. Miten tyhjältä ja tarkoituksettomalta elämä voikaan tuntua, kun rakkaan menettää, tapahtui se pikkuhiljaa ja odotetusti tai sitten yhtäkkiä. Kappale resonoi vahvasti omaan elämääni ja muistelen bussipysäkille pysähtyneenä, kyynel silmäkulmassa, sateenkaarisillan taa siirtyneitä läheisiä, joiden kuoleman jälkeen oma elämäkin tuntui pois pyyhkäistyltä. Kosken äänessä on hiljaista haavoittuvuutta ja yhdessä Saaren ilmaisuvoimaisen ja mieleenpainuvan tulkinnan sekä kitaran kanssa kappale muodostaa harmonisen tasapainon, joka vangitsee.
Teuvo maanteiden kuningas – Tarttuva rytmi ja energinen poljento ottavat kyytiin varmoin ottein
Oi mikä poljento ja meininki tässä legendaarisessa biisissä onkaan. Muutamien sekuntien ja Lumoksen jousien alun rauhallisen ”näpyttelyn” jälkeen Saari ottaa biisin haltuunsa. Pakko laittaa volaa enemmän kohti kaakkoa ja antaa autolle hieman lisää kaasua. Lauluun tuo dynamiikkaa Saaren äänenvoimakkuuden intensiivisyys, joka hakee vertaistaan. Laulu pitää otteessaan ja monipuolisesti soivat jouset kohottavat kappaleen uudelle tasolle, yhdessä Kosken vivahteikkaan pehmeän äänen kanssa.
Huomaan siirtyneeni ajatuksissani ensimmäisen autoni, Anglian seuraajan, Ford Escortin rattiin. Muistelen ääneen nauraen, miten usein jäin tienposkeen, omasta mielestäni öljyvian vuoksi. Tosiasiassa ”Eskosta” oli aina bensa loppunut, sillä ei kahdenkymmenen markan setelillä paljon löpöä saanut. Puhelinkioskin löydettyäni soittelin kotiin ja äiti tuli pelastamaan juuri ajokortin saaneen nuoren neidon. Teuvo maanteiden kuningas -kappale kuvaa nostalgisesti suomalaista autoilukulttuuria ja nuoruuden hurjapäisyyttä vakavinekin seurauksineen. Kappaleen sovitus tekee hienolla tavalla kunniaa suomalaisen populaarimusiikin ikoniselle alkuperäisteokselle.
Rallikuskiksi pääsystä toiveita elätän, turha on äitien sankaripoikia neuvoa. Eihän rallia voiteta jos siellä pelätään, maalissa juhlitaan voittajapoikaamme Teuvoa.
Perinteisellä lapsuusajan kesälomareissulla jossain päin Suomea. Minä kuvassa vasemmalla, autossa pikkusiskoni ja etualalla iskä. Kuvaa otettaessa en aavistanut, että tämä Ford Escort olisi joskus ensimmäinen menopelini.
Laura Jenna Ellinoora Camilla Jurvanen – Energinen biisi menee jalan alle
Laura Jenna Ellinoora Camilla Jurvanen johdattaa kuulijan iloisen perhejuhlan, ristiäisten keskelle, jossa tunnelma on kepeä, mutta samaan aikaan pinnan alla kuplii alakerran Ramin noustessa vaivihkaa suureen rooliin. Kosken ja Saaren äänet soljuvat eteenpäin kirkkaasti ja vaivattomasti tuoden taiten esiin kappaleen tarkan ja vivahteikkaan sanoman. Saaren reipas kitaran rapsuttelu lisää energisyyttä ja biisi todellakin menee jalan alle yhdessä Lumoksen jousten kanssa. Merkitykselliset yksityiskohdat antavat kuulijalle tilaa oivaltaa ja biisin kuuntelun jälkeen tekee myös mieli voileipäkakkua, tuota 50-luvulla Suomeen saapunutta juhlapöydän herkkua!
Poika nimeltä Päivi – Herkkä sovitus nostaa keskiöön kappaleen intiimit teemat
80-luvun puolivälissä ilmestyessään Poika nimeltä Päivi herätti paljon keskustelua. Gösta Sundqvist kuvasi kappaleellaan laajemmin suomalaista kulttuuria, jossa erilaisuus voi johtaa pahimmillaan eristämiseen ja ulkopuoliseksi jättämiseen. Saari, Koski ja Lumos-kvartetti lähestyvät kappaletta herkillä sävyillä nostaen keskiöön sen intiimit teemat – yksilön sisäisen kamppailun, erilaisuuden hyväksynnän ja yhteiskunnan asettamat normit. Miten tärkeä ja ajankohtainen kappale on edelleen ja olen kovin iloinen, että juuri se on valittu Göstan parhaat -albumille.
Rin Tin Tin – Sinä suuteletko vielä niin, että suudellessa on mennä tainnoksiin?
Nostalgiset muistot ja menneet rakkaudet täyttävät mielen, kun vuonna 1988 ilmestynyt Rin Tin Tin kajahtaa ilmoille kajareista. Yksinkertaisen kaunis sovitus luo kappaleeseen syvyyttä ja sen harmonisen vaikuttava tulkinta kaappaa syleilyynsä ensitahdeista. Saaren ja Kosken yhteensopiva ja lämmin soundi nostaa hymyn huulille ja musiikki muistuttaa, että eletyn elämän kohtaamiset ovat muovanneet meistä sen, mitä olemme tänään. Kappaleen lohdullinen melodia ja ajatuksia herättävä tulkinta jäävät mieleen jo tunnelmaa tarkasti kuvaavien jousienkin vuoksi.
Ihanasti sanottu – Syvällisen sovituksen emotionaalinen harmonia lumoaa
Pitkä intro ja kauniisti kappaleen mielenmaisemaan johdattavat jouset pakahduttavat sydämeni. Herkästi soiva kitara yhdistettynä Saaren syvään ja lämmintä läsnäoloa täynnä olevaan ääneen maalaa tarkkaa kuvaa elämän vaikeuksista ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Kosken hienovarainen ääni kietoutuu säveliin korostaen tunnelmaa ja viipyilevä melodia pitää otteessaan. Kappaleen lyriikoissa on läsnä ajatus siitä, että elämänpolulla sattuneet virheet ovat vain inhimillisiä ja niistä voi ottaa opikseen. Sanat, elämä on elämää varten annettu, herättävät ajatuksen, että elämä itsessään on lahja, joka ei kaipaa suuria saavutuksia tai loputtomia täyttymyksiä ollakseen merkityksellinen kaikkine kohtaamisineen.
Elämä on pitkä puutelista, se silloin tällöin täyttyy suudelmista. Elämä on elämää varten annettu, ja se on ihanasti sanottu.
Raparperitaivas – Onko kohta enää missään sun ja mun yhteistä piilopaikkaa?
Raparperitaivas -kappaleen sanat käsittelevät kaipuuta yksinkertaisempaan aikaan ja samalla siinä kannetaan suurta huolta luonnon tuhoutumisesta ja siitä, miten ihminen aiheuttaa, muutamasta vuodesta ja vuosituhannesta toiseen, vahinkoa omalle elinympäristölleen. Kosken ja Saaren sielukkaat äänet täydentävät toisiaan ja vaikka kappaleen sanoma ruotiikin pohjimmiltaan myös kulutuskulttuuriamme, maalaa kaksikko laulullaan kaiken keskelle kaunista maisemaa, jossa kaikki tuntuu olevan hyvin. Lumos-kvartetin jouset kietoutuvat laulun ympärille, luoden toiveikkaan sävyn, joka viestii mahdollisuudesta parempaan huomiseen.
Nainen toiselta planeetalta – Symboloiko valtameren pauhu tuntemattomia tunteita?
Aivan ihana juttu, että albumilta löytyy itselleni myös yksi hieman tuntemattomampi kappale. Nainen toiselta planeetalta ilmestyi alkuperäisversiona 1985, jolloin olin 8-vuotias. Uusi, kauniin haikea sovitus tukee kappaleen mystistä sanomaa turvallisesti ja luo rauhallisen unenomaisen tunnelman ekstraterrestiaalisesta kohtaamisesta, jossa on syvyyttä ja ajattomuutta. Kerrassaan hieno valinta levyn viimeiseksi biisiksi, jota jouset tukevat harmonisesti.
Minja Koski, Mikael Saari & Lumos-kvartetti: Göstan parhaat on emotionaalisesti syviin vesi vievä albumi, jonka musiikillisessa ilmaisussa korostuu nostalgisen herkkä tulkinta
On harvoja hetkiä, jotka vetävät vertoja sille vapauden tunteelle, jota koin istuessani autoni ratissa kuunnellen tuttujen kappaleiden uusia sovituksia. Minja Kosken ja Mikael Saaren monitasoinen sävymaailma sulautuu täydellisesti yhteen Lumos-kvartetin jousien kanssa. Äärimmäisen lahjakkaat muusikot tekevät taikojaan ilmaisten Göstan parhaat -albumin kappaleissa suuria tunteita pelkistetyn yksinkertaisilla, mutta koskettavilla sanoilla, joissa henkilökohtainen melankolia kietoutuu sundqvistmaiseen tragikoomiseen sävyyn.
Kappaleita kuunnellessa mielikuvitus lähtee lentoon, ja silmien eteen piirtyy vaivatta lyhytelokuvien sarja. Albumin sävelissä on niin paljon tunnetta, että biisit tuntuvat yhtä aikaa musertavan voimakkailta ja herkkävireisiltä. Levy avautuu yhä syvemmin toistuvien kuuntelukertojen myötä, kun kappaleissa kuulee erilaisia nyansseja, jotka antavat kuulijalle tilaa pysähtyä, pohtia ja tuntea. Taidokkaan mukaansatempaavat sovitukset ja harkitulla tempolla tulkitut kappaleet luovat harmonisen ja viimeistellyn albumin, joka soi pitkään sydämen sopukoissa. Herkästi tulkittu musiikki koskettaa syvimpiä tuntoja, eikä se tarjoile pelkästään musiikillista nautintoa, vaan avaa myös ovia henkilökohtaisiin muistoihin.
Pilvi
Minja Koski, Mikael Saari ja Lumos-kvartetti konsertoivat Göstan parhaat -albumin tahtiin eri puolilla maatamme. Varaa oma paikkasi Lippupisteen kautta. Levyn voit ostaa esimerkiksi Levykauppa X:n kautta.
Laulu ja huilu Minja Koski
Laulu ja kitara Mikael Saari
Lumos-kvartetti:
Viulu Annukka Nevalainen-Lius
Viulu Sirkku Hilanko
Alttoviulu Anette Grevberg
Sello ja taustalaulu Niklas Hagmark
Kaikkien laulujen sävel ja sanat Gösta Sundqvist
Sovitukset Niklas Hagmark, Minja Koski ja Mikael Saari
Äänitys ja shaker Simo Saukkola
Miksaus ja editointi Simo Saukkola ja Miikka Ahlman
Masterointi Pauli Saastamoinen
Valokuvat Tommi Mattila
Julkaisija Texicalli Records
Mikäli Leevi and Leavingsin biisit kolahtavat sinuunkin, käy lukemassa fiilikseni Ylioppilaskunnan Laulajien Pohjois-Karjala -kappaleesta ja sen musiikkivideosta.
