Haastattelussa karismaattisen valovoimainen ja upeaääninen muusikko Mikael Saari
Karismaattisen valovoimainen tulkitsija ja upeaääninen pitkänlinjan ammattilainen, Mikael Saari, on kuin kotonaan musiikin parissa ja teattereiden lavoilla. Helposti lähestyttävä lahtelaismuusikko luo tilaan kuin tilaan välittömän tunnelman ja hänen esiintymisensä tempaavat yleisön mukaansa. Mikaelin musiikillinen lahjakkuus yhdistettynä valloittavaan lavakarismaan herättää tunteita ja ajatuksia koskettaen kuulijoiden sydämiä syvältä.
Minulla oli ilo ja kunnia haastatella Mikaelia Turun konserttitalon lämpiössä 13.4. ennen Suomen Musiikkiteatterin Show Must Go On -esitystä, jota hän on jo pidempään tähdittänyt kiertäen ahkerasti maatamme. Lähde mukaan haastatteluhetkeen, jossa me kaksi, kalojen merkissä syntynyttä, uppoudumme keskustelemaan elämästä ja luovuuden merkityksestä musiikin kiehtovassa maailmassa.
Musiikin ja teatterin maailma vei mukanaan sattuman kautta
Aina soittamista harrastanut Mikael kertoo, että hänen tiensä musiikin pariin ei ole aikanaan ollut suoraviivainen, vaan siinä oli mukana enemmänkin sattumaa. ”Musta tuntuu, että mulla on siinä mielessä ehkä helppo elämä tai sitten mun luonteenlaatu on sellainen, etten ole tehnyt kovin vahvoja ratkaisuja mistään. Ei mulla ole ollut mitään selkeitä suunnitelmia, vaan elämä on vienyt eteenpäin omalla painollaan. Teatterin pariin ajauduin alun perin 15-vuotiaana siten, että Anna Brotkin vei mut puoliväkisin koe-esiintymään We Will Rock You -näytelmään Helsingin silloiseen Gloriaan ja sitten mä olin meistä ainoa, joka pääsi siihen produktioon mukaan.”
Ei mulla ole ollut mitään selkeitä suunnitelmia, vaan elämä on vienyt eteenpäin omalla painollaan.
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Mikael muistelee, että hän oli sattumoisin Lahdessa armeijassa ja kaupungin musiikkiteatterikoulussa oli tuttuja opiskelijoita. Hän oli aiemmin ajatellut, että hänestä tulee englanninkielen opettaja, mutta kun haut Jyväskylän yliopistoon ja Lahden ammattikorkeakouluun olivat samana päivänä vuonna 2009 ja hän oli jo valmiiksi Lahdessa, oli valinta helppo.
Lahden musiikkiteatterikoulu kutsui englanninkielen opintojen sijaan
”Sinne Lahden kouluun oli aika helppo päästä ja poikia oli hakijoissa vähän, joten luulen, että eiköhän aika lailla jokainen meistä pojista otettu sisään, joka sinne yritti hakea”, Mikael naurahtaa ja jatkaa ”ja tämä ei ole edes vitsi, vaan mä oikeasti luulen näin. Nykyään on varmasti eri asia, mutta 15 vuotta sitten musateatteri oli vielä aika alkujuurillansa Lahdessa ja alan arvostus toisenlaista kuin nykyään.”
Kun kysyn Mikaelilta, miten kauan koulu kesti, hän kertoo, että Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinja lopetettiin kesken opiskelun. ”Mähän en koskaan valmistunut ja olen edelleen koulutukseltani ylioppilas. Lahden kaupunki jostain syystä lakkautti tosi monia taidealoja mukaan lukien musiikkiteatterilinjan ja sitä koulutusta ei siellä enää ole vaan se on nykyään Tampereella.”
Mä oon huono klassinen laulaja, aivan amatööri siinä hommassa. Miellän itseni siinä mielessä ihan vaan rokkariksi.
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Haastattelussa muusikko Mikael Saari: äänen käyttö ja treenaaminen
Luin jostakin, että sun ääniala on tenori, onko näin? ”Joo, mäkin oon lukenut sen, mutta en tiedä kuka sen kirjoitti”, naurahtaa Mikael ja jatkaa: ”Äänialat tai tenorisuus kuulostaa mulle sellaiselta klasarilta ja mä oon huono klassinen laulaja, ihan amatööri siinä hommassa. Miellän itseni siinä mielessä ihan vaan rokkariksi.” Mikael selittää, että nykyään äänialoista puhutaan myös musikaalimaailmassa, mutta hän ei koe sopivansa siihen muottiin. ”Nuorempi polvi tulee vauhdilla ohi oikealta ja vasemmalta, ja siellä oikeasti on ne tenorit, baritonit ja bassot. Suomalaisittain mä oon melko korkea mies äänialaltani, mutta maailmanlaajuisesti ehkä korkea baritoni”, hän avaa tuntemuksiaan.
Syvennymme äänen käyttöön ja keskustelemme siitä, miten joillekin laulajille riittää omatoiminen harjoittelu, kun taas toiset hyötyvät ammattimaisesta ohjauksesta. ”Miten sä treenaat ja pidät ääntäsi vireessä, oletko ottanut laulutunteja?” Mikael hymyilee innostuen. ”Mulla oli Lahdessa maailman paras laulunopettaja, Ulla Renko. On ihanaa, ja mulle on aina ollut tärkeää, että opettaja on sata kertaa parempi kuin sä ite oot. Harmi, että se koulu loppui ja sen jälkeen mä en oo ottanut tunteja.”
Äänen avausta ja lämmittelyä ennen keikkaa
Mikael kertoo äänikoneiston pysyvän kunnossa, kun ääntä käyttää ja sitä treenaa. Välillä viikon tai parin lepo tekee äänilihaksille vain hyvää, mutta jos tauko venyy liian pitkäksi, silloin ääni katoaa ja heikkenee. Kun kysyn, lämmitteleekö tai avaako hän ääntään, hän vastaa: ”Kyllä, esimerkiksi Queenin kanssa oon pitänyt huolta siitä, että meillä on aina soundcheck, joka on tärkeä tietysti kaikille, mutta mä haluan sen siksi, että saan huutaa hetken täysillä.” Olen samaa mieltä, sillä äänihuulten jännittäminen ja rentouttaminenhan säätelee äänen korkeutta ja voimakkuutta ja kun ääni on avattu, se rentouttaa ja shown alkaessa on helppo antaa vain mennä.
Musiikin monitaituri säveltäjää ja sanoittaa
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Keskustelemme kappaleiden tekemisestä. Mikael tekee biisinsä pääasiassa englanniksi ja se tuntuu luonnolliselta, pitihän hänestä tulla englanninopettaja ja seurata siten opettajaäitinsä jalanjälkiä. Mikael avaa asiaa lisää kertoen olevansa samanikäinen kuin Harry Potter. ”Tämä kuulostaa hassulta, mut mä siis suurin piirtein kasvoin hänen kanssaan. Kirjojen suomennoksia piti odottaa aina vuosi tai kaksi, joten mun oli pakko silloin 12–13-vuotiaana tilata ne englanninkielisinä, jotta pääsin heti lukemaan, alkaen siitä neljännestä (Harry Potter and the Goblet of Fire) kirjasta.” Näin Mikael sitten oppi englannin kielen ”pakon” sanelemana ja siitä tuli iso osa hänen identiteettiään. Tietysti hänen ikäisensä ovat oppineet kieltä paljon myös tietokonepelien kautta.
Laulaminen englanniksi on ihanaa ja siinä on myös se helppous, että kielen saa foneettisesti opiskella etukäteen.
Pohdimme yhdessä, miten hieno kieli perinteinen brittienglanti onkaan. Kielen ääntäminen ja kieliopilliset piirteet poikkeavat aika lailla ja meidän korviimme jenkkienglanti kuulostaa lasten englannilta, eikä kunnon kieleltä laisinkaan. Perinteisesti brittienglannissa on ominaista tietty sanasto, ääntäminen ja kieliopilliset piirteet, jotka erottavat sen esimerkiksi amerikanenglannista. ”Sen takia musta on ollut ihanaa kirjoittaa englanniksi”, avaa Mikael pilke silmäkulmassa ja jatkaa: ”Mähän en siis osaa keskustella englanniksi ollenkaan, vaan oon ihan sellaisella tommimäkis-tasolla. Laulaminen englanniksi on ihanaa ja siinä on myös se helppous, että kielen saa foneettisesti opiskella etukäteen ja sit ei tarvitse sitä lausumistakaan hävetä.” Hyvinkäältä lähtöisin olevalle hämäläiselle ei keskustelu kuulemma suomeksikaan ole ominta, mutta onneksi hän voi aina laulaa.
Haastattelussa muusikko Mikael Saari: säveltämisen ja kirjoittamisen taito musiikin luovassa prosessissa
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Musiikintekijänä Mikael ammentaa inspiraatiota sanoituksiinsa ja sävellyksiinsä useamman kaavan mukaan. ”Mä osaan soittaa pianoa ja kitaraa. Kun tekstiä lähtee tulemaan, kirjoitan tekstin ja sävellän sen. Lähtökohdat ovat siis teksti, piano ja kitara. Mä oon molemmilla soittimilla äärimmäisen lapsen kengissä ja oon semmoinen tämmääjä ja en osaa oikein teknisesti soittaa. Mulla on tavallaan oma tapa siinä hommassa ja kitaralla ja pianolla se on tosi erilainen, se tapa mikä luontaisesti tulee. Ja sitten myös ne syntyvät sävellykset ovat tosi erilaisia.”
Erilaisia tapoja lähestyä musiikkia ja ajaa tekstiä sekä melodiaa tiettyihin suuntiin
Mikaelilla on oma tapansa lähestyä musiikkia, joka heijastuu soitossa. Hän kokee vahvasti, että piano ja kitara tarjoavat erilaiset lähestymistavat musiikin luomiseen. Yksi tapa on myös säveltää musiikkia tekstistä, joka on tullut spontaanisti paperille. Tällöin teksti saattaa inspiroida melodiaa, joka syntyy hänen mielessään ja on sitten siirrettävä soittimien avulla käytännön tasolle ja ikään kuin ajettava sormiin.
Mä tykkään tosi paljon sellaisesta baarimuusikkoudesta ja jamimeiningistä ja nimenomaan siten, että soittamisen tekniikka ei olekaan niin tärkeä kuin se soittamisen ilo.
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Kerron kuulevani Mikaelin musiikissa paljon vivahteita irkkumelodiasta, joka on mollivoittoisuudessaan kauniin taidokasta. Englannin kieli on muusikolle mieluinen ja hänelle on nautinto saada ajaa musiikkiaan kielen avulla tiettyihin suuntiin. ”Mä tykkään tosi paljon sellaisesta baarimuusikkoudesta ja jamimeiningistä ja nimenomaan siten, että soittamisen tekniikka ei olekaan niin tärkeä kuin se soittamisen ilo.”
Hänen musiikkityylinsä saa luonnollisesti vaikutteita jo soitinvalinnoista ja kun musiikissa on mukana muun muassa haitaria, trumpettia ja mandoliinia, ajatus menee suoraan vihreän saaren tunnelmiin. ”Et on ihan sama mitä niillä soittaa niin se saundi on se ja siitä mä tykkään”.
Uuden Musiikin Kilpailusta merkittävä läpimurto uralle
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Palaamme ajassa taaksepäin keskustellen erilaisista televisiotuotannoista, joissa Mikael on saanut olla mukana. Hän on osallistunut kahdesti (2013 ja 2016) Uuden Musiikin Kilpailuun, taituroinut Tähdet tähdet -ohjelmassa (2017) ja päässyt esiintymään Itsenäisyyspäivänä (2017) Linnan juhliinkin Kaartin Combon solistina. Kysyn Mikaelilta miltä nuo niin sanotut näytön paikat tuntuivat silloin ja miltä ne tuntuvat nyt. Muusikko pohtii hetken vastaustaan ja avaa tuntojaan: ”Kyllä mä ajattelen niin, että oon UMK:lle, koko sille instanssille, tosi kiitollinen tästä mun urasta, ei sitä voi muulla tavoin katsoa. Ja tavallaan sen juurisyy on Kai Poutanen, joka pakotti tekemään.”
Omat merkitykselliset biisit We Should Be Through ja On It Goes Uuden Musiikin Kilpailussa
Poutanen ja Saari tekivät yhdessä Lahdessa musikaalia, kun Kai kysyi, että onko Mikaelilla omia biisejä. Olihan niitä ja sitten parivaljakko meni yhdessä studioon. Biisi We Should Be Through syntyi ja se lähetettiin UMK:lle ja sitten he pääsivät mukaan ohjelmaan. ”Ainahan mä oon kirjoittanut ja on ollut kaikenlaisia bändiproggiksia, mutta se on ollut silleen enemmän pöytälaatikkohommaa. Kaitsu ajoi sen asian läpi ja oon siitä ikuisesti kiitollinen.”
Mä olin vaan niin onnellinen siitä, että pääsin vetämään oman biisin livenä telkkariin.
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Mikael muistelee lämmöllä kotimatkaansa Lahden Kauppakadulla, jolloin hän sai UMK-puhelun. ”Siitä on nyt 12 vuotta. Mä opiskelin musaa jo silloin ja olisin varmasti tehnyt paljon juttuja ilmankin UMK:ta, mutta se vahvisti tunnetta siitä, että musiikki on mun juttu. Ja mä olin vaan niin onnellinen siitä, että pääsin vetämään oman biisin livenä telkkariin.”
Yllätyksiä täynnä olevat ikimuistoiset Uuden Musiikin Kilpailut
UMK:n katsomossa oli Hyvinkään vanhoja lukiokavereita ja paljon tuttuja ihmisiä katsomassa ja fiilistelemässä esitystä Mikaelin kanssa. Silloin ohjelmassa oli vielä semifinaalivaihe ja kun artisti sai mielettömän paljon ääniä, hän oli totaalisen yllättynyt päästessään jatkoon. Finaalissa Mikael tuli toiseksi ja vasta kauan jälkikäteen hän tajusi miten lähellä voitto olikaan ollut. Krista Siegfrids nappasi ykkössijan ja edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 2013 kappaleella Marry Me. Mikael jatkaa ”Totta kai Krista voitti, hän on ihan mieletön. Me esiinnyttiin UMK:ssa peräjälkeen ja mä sain toisin sanoen kuunnella monitoreista, kun hän laulaa täydellisesti ja täysin ilman mitään efektiä. Häntä heiteltiin ja nosteltiin ja hän tanssi ja väänsi ja käänsi itseään ilman että olisi kuulunut hengästymistä. Ihan uskomatonta!”
Niin mä ajattelin, että joka ikinen asia mikä tulee vastaan, on lahja ja niin kuin onkin. Se on ollut hienoa.
Muistelen Mikaelin saaneen UMK:ssa kahdesti Viisukuppilan fanipalkinnon, jota hän komppaa: ”Joo, sain kyllä ja vaikka mitä muuta ihan käsittämätöntä. En mä missään kohtaa ollut ajatellut, että se olisi edes mahdollista.” Mikael kertoo tehneensä paljon töitä Saara Aallon kanssa, ja hänenkin kauttaan on tullut erittäin selväksi se, ettei englanninkielisellä musiikilla kannata yrittää pärjätä Suomessa. ”Niin mä ajattelin, että joka ikinen asia mikä tulee vastaan, on lahja ja niin kuin onkin. Se on ollut hienoa!” UMK kutsui Mikaelia myös vuonna 2016, jolloin hän sijoittui kolmanneksi, tällä kertaa kappaleellaan On It Goes.
Esiintymisiä Tähdet, tähdet -ohjelmassa ja Linnan juhlissa
Kolmen lapsen isä kertoo, ettei juurikaan muista Tähdet, tähdet -ohjelman tai Linnan juhlien aikaa, sillä lapset ovat olleet silloin ihan pieniä. ”Silloin mä vaan kävin noissa ohjelmissa kääntymässä ja sitten suuntasin äkkiä takaisin kotiin.” Samaan aikaan Mikael näytteli myös Turun Kaupunginteatterin Viimeinen laiva -musikaalissa. ”En mä ois voinut tehdä mitään toisin ja en ois voinut revetä sen enempää. Sitä tilannetta ja jalustaa varten, joka mulle oli asetettu, olisi pitänyt olla perheetön ja muuten työtön, että olisi saanut ne hommat kunnolla hoidettua. Silloin mä en yksinkertaisesti ehtinyt keskittyä.”
Mikael pohtii, että olisihan se hienoa päästä vielä joskus televisioon esiintymään koko kansalle, mutta ei hän UMK:n aikaan vielä niin ajatellut. Korona-aikaan ja viime vuosinakin hän on ollut parikin kertaa tuttujen muusikoiden kanssa tuuraavana bändinä Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, kun oikea bändi on ollut kipeänä. ”Mulla on ollut tosi hienoja keikkoja, mutta ne ovat olleet sitten jo vähän enemmän virkamieskeikkoja ja semmoinen glamour tavallaan katosi multa jonnekin. Enkä mä tiedä onko se sitten edes mikään arvo. Näin jälkikäteen ajattelen, että olisi pitänyt silti osata ottaa ilo irti siitä Tähdet, tähdet -jutusta.”
Haastattelussa muusikko Mikael Saari: tunne-elämän aallot heijastuvat The Grand Letdown -esikoisalbumin säveliin ja sanoihin
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Pöytälaatikkoon pitkään biisejä kirjoittanut Mikael vakavoituu, kun siirrymme keskustelussa hänen toukokuussa 2016 ilmestyneeseen esikoisalbumiinsa The Grand Letdown. Levy ilmestyi samaan aikaan kuin jälkimmäinen UMK otti hänen osaltaan tulta alleen ja siinä on sekä vanhoja että uusia kappaleita, joista uusimmat tehtiin viimeisen vuoden sisään. ”Pettymyksistähän se koko levy kertoo ja se on ehkä semmoinen mun mielenmaisema ja suhtautuminen koko elämään. Levyllä käyn läpi tuntojani, semmoisia omia mokia, itseaiheutettuja asioita ja sit semmoisia asioita mitä mulle on tehty.”
Mikael kertoo esiintyvänsä Rica Barissa seuraavalla viikolla (Henkilökohtaisesti: Mikael Saari) ja pitkästä aikaa saa olla oman musiikin keikalla. Hän jatkaa: ”Oli hauska koostaa settilistaa, tein sinne muun muassa semmoisen pätkän, jossa on biisejä, jotka oon tehnyt 13-vuotiaana, 23-vuotiaana ja sitten 33-vuotiaana. Ja se tyyli ei ole juurikaan noiden vuosien välillä muuttunut ja se mielenmaisema on ihan samanlainen.”
No, miksi vaihtaa hyväksi havaittua tyyliä, kun se kerran tuntuu omalta ja toimii. Mikael jatkaa: ”En tiedä mikä siinä on, mutta kun jotain alan kirjoittaa niin tuollaisena ne kappaleet vain tulevat ulos.” Kappaleista lyö läpi kaipaus, jota muusikko kuvaa osuvasti ”maailman kauneimmaksi asiaksi”. Olen samaa mieltä sanoen, että kaipaus ei pyytele anteeksi olemassaoloaan. ”Kyllä, juuri näin se on”, tähdentää Mikael.
Oli se kyllä ihan mieletön fiilis, kun mä sain ojentaa Lenni-Kalle Taipaleelle ja kaikille muille ne mun itsetekemät nuotit.
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Siirrymme keskustelussa levyntekoon ja sen mahdollisiin haasteisiin. ”Tämä kaikki hyvä menee taas Kai Poutasen piikkiin. Hän kertoi mulle miten levyä tehdään ja sitten me teimme levyn”, sanoo Mikael iloiten. ”Musta tuntuu, että olin ikään kuin kanssa- tai vapaamatkustajana siinä mukana. Jouduin kyllä kirjoittamaan, mutta se on mulle aika helppoa verrattuna siihen kaikkeen muuhun käytännön hommaan.”
Kun tekee musiikkia työkseen, on vaikea motivoida itseään harrastamaan sitä
Mikael kertoo haaveilevansa uuden levyn teosta, pöytälaatikkobiisejä kun on edelleen olemassa. ”Olisi hienoa saada tehtyä sellainen suomilevy, mutta katsotaan miten sen kanssa käy. Siinä on semmoinen ongelma, kun tätä musaa tekee työkseen ja sitten on lapsia, joiden kanssa viettää aikaa, niin mun on tosi vaikea motivoida itseäni harrastamaan musaa. Eikä se levyttäminen ole kauhean halpaa hommaa.” Mikael sanoo tiedostavansa sen, ettei hänestä tule enää radiojulkkista, eikä se haittaa. Eniten muusikko odottaa nyt kesää ja sitä, että pääsee lasten kanssa rapsuttamaan pihaa. Ja kesällä olisi kiva tehdä enemmän myös privaattikeikkoja jo sovittujen juttujen lisäksi.
Uusissa biiseissä on itseasiassa muutamia sellaisia, jotka mä haluaisin levyttää ihan itseäni varten.
Kysyn Mikaelilta hänen suosikkikappalettaan omasta tuotannosta. Hän tuumaa hetken ja sanoo: ”En mä omia biisejä kuuntele ja aika vähän mä niihin palaan. Mutta uusissa biiseissä on itseasiassa sellaisia, jotka mä haluaisin levyttää ihan itseäni varten, koska musta tuntuu, että siellä on muutama aika hyvä.”
UMK:n ensimmäinen biisi on monella tapaa artistille merkityksellinen ja sen ympärille hän kertookin rakentuneen paljon. Vuonna 2017 Mikael esitti voimakkaan balladinsa SuomiLOVE -konsertissa yhdessä Higher Ground -kuoron ja Vantaan Viihdeorkesterin 12-henkisen jousisektion sekä LOVEbandin kanssa. Iso keikkakokemus oli muusikolle merkittävä siksikin, että hänellä ei ole perinteistä musiikin koulutusta tai alan ammatillista taustaa. ”Oli se kyllä ihan mieletön fiilis, kun mä sain ojentaa Lenni-Kalle Taipaleelle ja kaikille muille ne mun itsetekemät nuotit.” Voin vain kuvitella miltä tuntuu, kun oman biisin ympärille on rakentunut noin paljon mahdollisuuksia.
Uuden musiikin kuunteleminen tuntuu työltä ja kotona ei soi radio
Mikael on huikea Freddie Mercuryn tulkitsija ja legendaarisen Queenin musiikki on ollut hänelle aina lähellä sydäntä, samoin musiikissaan folk- ja rock-elementtejä yhdistelevä irlantilainen Damien Rice. Kun keskustelemme mielekkäästä musiikista, Mikael myöntää, ettei kovin paljon ylipäätään kuuntele musiikkia. Erityisesti uuden musiikin kuunteleminen tuntuu työltä ja artisti ei missään nimessä anna radion soida taustalla kotona puuhaillessaan. ”Nyt mä oon kuunnellut kuntosalilla ihan loistavaa System of a Downia”, jota Mikael kertoo kuunnelleensa myös tärkeässä iässä, aikuisuuden kynnyksellä, siinä 16-18-vuotiaana. ”Se on ihan loistavaa salimusaa ja siitä mä saan sellaista agree ja se myös liikuttaa mua, varsinkin tässä maailmantilanteessa.” Bändin musiikki kestää hyvin aikaa, samoin tämänhetkinen suosikki Tuomari Nurmio. Jonkin verran Mikael on ottanut haltuunsa myös Antti Holman podcasteja.
Hetken laulut toivat voimaa ja lohtua korona-aikaan antaen myös uusia oivalluksia
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Siirrymme ajassa taaksepäin pandemia-aikaan, joka vaikutti merkittävästi myös maamme musiikki- ja kulttuurialaan, aiheuttaen taloudellisia vaikeuksia henkisen puolen haasteista puhumattakaan. Keikat ja työt loppuivat kuin seinään ja oli pakko keksiä jotain tekemistä. Syntyi Hetken laulu -konsepti, jota Mikael teki yhdessä muusikkoystäviensä ja Tommi Mattilan kanssa vuonna 2021. Mikael avaa tuota poikkeuksellista aikaa. ”Mä opin tykkäämään korona-aikana somesta ja siitä ympäristöstä, joka oli mulle entuudestaan aika vieras. Ja se on ollut sen jälkeenkin tosi tärkeää, sillä mun arki on sitä, että oon joko töissä tai sitten lasten kanssa.” ”Syystäkin somea varmasti pilkataan, mutta mulle se on ollut todella tärkeää nämä viimeiset vuodet.”
Hetken laulut konkretisoituivat yhteisölliseksi kokonaisuudeksi
Mikael avaa Hetken laulua ja kertoo sen saaneen nimensä Studio Julmahuvin Hetken Laulu -sketsistä. Ja sitten se homma yhtäkkiä vähän vakavoitui. ”Mä tutustuin Kotkasta Lahteen muuttaneeseen Tommi Mattilaan, joka on kuvaaja ja hän innostui asiasta kovasti. Ja näin Mikael ja Tommi yhdistivät luovuutensa ja alkoivat tehdä yhteistyötä. ”Tommillakaan ei ollut liikaa töitä ja hän opetteli äänittämään ja videoimaan siinä meidän projektimme aikana.” ”Ihmiset laittoivat somen kautta viestejä aiheista, joista pitää tehdä biisi ja sitten mä tein sen parissa tunnissa, jonka jälkeen Tommi videoi sen ja sitten se oli siinä.” Kerron Mikaelille, että nuo laulut toivat itsellenikin voimaa ja lohtua vaikeaan aikaan ja oli hänellekin varmasti kiva oppia uutta ja oivaltaa, että näinkin voi toteuttaa itseään luovasti. ”Joo, just niin”, sanoo Mikael.
Haastattelussa muusikko Mikael Saari: miten kohtaat suosion ja ihmisten ihailun, vedetäänkö kadulla hihasta?
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Mikaelin musiikki voimaannuttaa ja hänen lauluäänessään on voimakasta vau-efektiä. Muusikko on otettu kertoessani tämän hänelle ja jatkaa naurahtaen: ”Ei mua vedetä hihasta, kyllä mä saan kulkea ihan rauhassa, myös siellä kotikylällä.” Ja se, että jos joskus harvoin joku tulee kiittämään tai sanomaan jotain, sehän on vaan pelkästään ihanaa.”
Se, että jos joskus harvoin joku tulee kiittämään tai sanomaan jotain, sehän on vaan pelkästään ihanaa.
”Mä luin joskus Riku Niemisen haastattelun Putous-ajalta, jossa hän kertoi ettei, hän yhtään pyytele anteeksi yksityisautoilua, sillä hän ei voi mennä julkisiin, koska hän ei jaksa.” ”Jos kulkisi vielä julkisilla, olisi sitä töissä ikään kuin 12 tuntia vuorokaudessa koko ajan.” ”Ja mä ymmärrän tuon oikein hyvin, vaikka mulla ei koskaan ole ollut sellaista. Mutta voin kuvitella sen.”
Suomi on Mikaelin mukaan vielä siinä mielessä aika kiltti maa, että ei ole sellaista aktiivista tuijotusta, jota jossain päin maailmaa saattaa olla. Hän jatkaa: ”Sen lisäksi koko kulttuuri on muuttunut, nykyään ei ole enää tämmöisiä koko kansan superjulkkiksia. Se Dingo-aika on mennyt ja se ei koskaan enää tule takaisin.” ”Ja kun on toi some ja jos katsoo esimerkiksi suoraa tv-lähetystä, Voice of Finlandin tyyppistä, niin sitä katsoo oikeastaan vain tietty osa kansasta.” ”Ei niitäkään ohjelmia koko kansa enää tiedä. Ja sit on olemassa tiettyjen genrejen julkkikset, jotka ovat sille omalle porukalle julkkiksia”, tuumaa Mikael.
Tulevaisuuden suunnitelmia ja haaveita
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Kysyn Mikaelilta, että mitä tulevaisuuden suunnitelmia tai haaveita hänellä on ja osaako hän asemoida itsensä johonkin, vaikka kymmenen vuoden päästä. ”Kyllä mä musiikin saralla haaveilen nyt siitä, että mä saisin tehtyä sen oman suomilevyn. Ja että saisin tehdä keikkaa orkesterien kanssa ja teatterin saralla myös.” Mut realiteetti on se, että ehkä niitä paikkoja ei enää lankea ihan tällä tahdilla mitä niitä on nyt ollut. Ja kyllä mä aion sitten ihan tiukasti vaihtaa myös alaa.”
Kyllä mä musiikin saralla haaveilen nyt siitä, että saisin tehtyä sen oman suomilevyn.
Mikael kertoo haluavansa kirjoittaa, laulaa ja esiintyä jatkossakin, mutta fakta on se, että hänen lapsensa tarvitsevat rahaa ja kaikki kulut pitää jotenkin kattaa ja siksikin hän on ajatellut talonrakennuskoulutusta. ”Se on mulle ihan todella inspiroiva asia ja mä oon sitä miettinyt. Näiden realiteettien puitteissa sitä toimeentuloa täytyy miettiä koko ajan.” Mikael kertoo, että tähän asti teatterityötä ja kaikkea muuta musiikin saralla on ollut niin paljon ja hän on vielä jaksanut ”juosta” ympäri maata, että vielä ei ole kannattanut tehdä mitään muuta.
Tulevaisuuden haaveissa luvassa toisenlaistakin luovaa työtä
”Musta ois ihanaa osata itse korjata omaa taloa,” sanoo Mikael, johon jatkan, että onhan se hienoa nähdä omien kättensä jäljet siinäkin luovassa työssä. ”Nimenomaan ja onhan se ihan erilaista mitä teatteriesityksestä jää katsojille ja itselle käteen. Tänäänkin käydään rokkaamassa ja se on elämys, joka sitten oli ja meni.” ”Mutta jos musta tulisi putkimies, se asia on ja pysyy olemassa. Mikael mainitsee tehneensä omassa talossaan lattiat itse sekä purkaneensa ja rakentaneensa seiniä. Tämä kaikki herättää hänessä selkeästi kipinän ja innon luovaan tekemiseen. ”Joo, kyllä se on mulla ihan oikeasti semmoinen intohimo sekin.”
Niin kuin mä sanoin tuossa alussa, mä oon vähän kuin päätynyt tähän työhön, enkä valita yhtään.
Mikael pohtii käymäämme antoisaa keskustelua sanoen: ”Niin kuin mä sanoin tuossa alussa, mä oon vähän kuin päätynyt tähän työhön, enkä valita yhtään. Mut ei tämä omista ansioista johdu”, sanoo hän naurahtaen. Hän on ollut oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja tavannut juuri niitä ihmisiä, joita on pitänytkin sillä hetkellä tavata ja niin se elämä on soljunut eteenpäin. ”On se totta niinkin, että kun pääsee johonkin tilanteeseen niin kyllä se sitten pitää hoitaa. Kyllä se äkkiä myös loppuu, jos hommia ei hoida”, tuumii Mikael.
Haastattelussa Mikael Saari: unelmarooli katumuusikkona Turun Kaupunginteatterin Once-musikaalissa
Mikael Saari. Kuva Tommi Mattila.
Onneksi olkoon, tähdität tänä syksynä Turun Kaupunginteatterin Once-musikaalia katumuusikon roolissa. Miten päädyit siihen?
”Kiitos, sanoo Mikael ja muistelee mennyttä casting-tilaisuutta hymyssä suin. ”Meitä oli hakemassa siihen musikaaliin 25 samannäköistä jätkää. Kaikilla oli samat lippalakit, kitarat ja biisit osattiin ulkoa.” Damien Riceakin siellä vedettiin musikaalin kappaleiden lisäksi ja näytettiin samoilta. Kaikki hakijat olivat tuttuja toisilleen, teatteripiirit ovat niin pienet.”
Once -musikaalin hienous on se, että oikeasti me lavalla olijat soitetaan kaikki eikä ole bändiä erikseen.
Aika unelmarooli varmasti, kun saa tehdä sitä mitä rakastaa: soittaa kitaraa, laulaa ja näytellä. Mikael kertoo, että onhan se ja jatkaa: ”Tuon musikaalin hienous on se, että oikeasti me lavalla olijat soitetaan kaikki eikä ole bändiä erikseen. Ja meillä on niin upeita muusikoita siinä jutussa, totta kai näyttelijöitä myös, sehän on itsestään selvää.”
Lukioikäisen haave toteutuu Turussa kitara kädessä
Mikael intoutuu kertomaan lisää ja on selvästi fiiliksissä. ”Ja siis meidän Iiro (Laakso), Turun äänisuunnittelija. Voi luoja, miten se kuulostaa hyvältä. Englanninkielisen Once-pokkarin hieman aiemmin lukeneena tiedän, että musikaali ei ole millään lailla mahtipontinen. Mikael jatkaa: ”Se on ihanaa, ettei ole, sillä niitä juttuja on. Ja ymmärrän niidenkin tarkoituksen, mutta ne ei ole mun genreä semmoiset tanssi- tai bilemusikaalit. Ylipäätään mä en siis ole yhtään musikaali-ihminen ja siinäkin mielessä on hassua, että oon päätynyt niihin ja sitä kautta ansainnut leipäni.”
”Tää Once-musikaali on ihana. Nyt me harjoitellaan, seistään ringissä ja soitetaan ja lauletaan. Ja sit Iiro tekee meille äänet. Mä sanoin mun vastanäyttelijälle Lindalle (Hämäläinen), jonka kanssa on tehty ennenkin juttuja, että kyllä tämä on nyt täsmälleen se paikka mistä mä haaveilin silloin lukiolaisena että mihin mä olisin halunnut päätyä. Ja tässä ollaan!”
Haastattelussa Mikael Saari: yhteinen keskusteluhetki saa jatkoa
Yhteinen keskusteluhetki Mikaelin kanssa oli täynnä lämpöä, valoa ja naurua, vaikka uimme välillä syvissäkin vesissä. Olen äärimmäisen onnellinen siitä, että tämä muista välittävä, aidon rohkea ja rennon huumorintajuinen muusikko suostui haastattelupyyntööni aiemmin tänä vuonna. Tuntuu tärkeältä antaa hyvän kiertää. Haastattelun ilmapiiri oli avoin ja kummankin oli helppo olla oma itsensä ja jakaa siinä hetkessä avoimesti ajatuksiaan ja kokemuksiaan musiikin maailmasta. Ja sen verran mukavasti meillä meni, ettei tämä yhteistyö jää tähän. Seuraavassa sessiossa keskitymme Mikaelin työhön näyttelijänä, joten pysyhän kuulolla!
Pilvi
Mikäli mielit nähdä Mikaelin livenä, ota suunnaksi ainakin nämä:
- Suomen Musiikkiteatteri: Show Must Go On
- Turun Kaupunginteatteri: Once
- Kouvolan Teatteri: Kirka – Surun pyyhit silmistäni
Ota seurantaan Mikaelin somekanavat Facebookissa ja Instagramissa.
The Grand Letdown -levyn voit hankkia muun muassa Levykauppa X:n kautta.
Näyttelijä Miiko Toiviaisen haastatteluun voit pureutua Unnan ja allekirjoittaneen artikkelista vuodelta 2020.
Artikkelin kuva Tommi Mattila.