Kiitos kaikesta Once – Unohtumaton musikaali Turun Kaupunginteatterissa
Viimeisen kerran. Niin moni hetki kulminoitui iltaan 25. maaliskuuta. Kun istuimme katsomossa ja valot himmenivät, tiesimme jo etukäteen, että tästä tulisi vaikeaa. Once ei ole vain musikaali, se on tarina, joka menee ihon alle, soi sydämessä ja jättää jäljen, joka ei koskaan haalistu. Sen aikana saimme nauraa sydämemme kyllyydestä ja hetkeä myöhemmin pyyhimme silmäkulmiamme. Tunteet heittelehtivät laidasta laitaan, ja emme voi olla kuin kiitollisia siitä, että saimme kokea tämän kaiken.
Tämä yhteinen kokemus on ollut ainutlaatuinen. Kuinka monesti olemme eläneet mukana Pojan ja Tytön matkassa, lumoutuneet musiikista ja antaneet itsemme upota Dublinin unohtumattomaan tunnelmaan. Olemme istuneet paikoillamme liikkumatta ja hengittäneet hiljaa, ettei yksikään hetki karkaisi. Ja nyt, nyt oli aika sanoa hyvästit.
Mutta ennen sitä, on aika kiittää.
Kaunis tarina menee ihon alle, soi sydämessä ja jättää jäljen, joka ei koskaan haalistu.
Turun Kaupunginteatteri, Once. Mikael Saari ja Linda Hämäläinen. Kuva Otto-Ville Väätäinen.
Mikael Saaren ja Linda Hämäläisen kemia lumoaa
Mikael Saari ja Linda Hämäläinen, teitte pojasta ja tytöstä niin aidot ja rakastettavat, että heidän tarinansa tuntui omalta. Mikael, näimme olemuksessasi ja kuulimme äänessäsi kaiken sen kaihon, surun ja kauneuden, joka tekee Oncesta niin erityisen, jokainen sävel kertoi tarinaa, ja soitossasi sykki rakkaus musiikkiin. Linda, veit jokaisella repliikilläsi ja katseellasi tarinan juuri sinne, minne sen pitikin mennä, tunteisiin, jotka jäivät leijumaan ilmaan vielä pitkään esityksen jälkeen. Sielukkaan herkkä äänesi ja pianonsoittosi kantoivat mukanaan kaipuuta, joka tuntui sydämessä saakka. Teidän kahden kemianne oli lumoavaa, ja se teki Oncesta niin poikkeuksellisen koskettavan.
Ja siis wow, mikä ensemble! Ei pelkästään näyttelijöitä, vaan muusikoita, tarinankertojia ja tunnelman luojia. Ilman teitä tämä esitys ei olisi ollut sama. Teidän jokainen ilmeenne, naurunpurskahduksenne, soittotaitonne ja upeat äänenne kietoutuivat yhteen tavalla, jollaista emme ole koskaan aiemmin kokeneet. Taituruutenne ei ainoastaan koskettanut, se hengästytti ja sai sydämemme lyömään nopeammin. Olette kaikki huikeita ammattilaisia, ja tuntui hyvältä palata yhä uudelleen tarinaan, joka lumosi joka kerta yhtä vahvasti.
Taituruutenne ei ainoastaan koskettanut, se hengästytti ja sai sydämemme lyömään nopeammin.
Turun Kaupunginteatteri, Once. Etualalla Helena Puukka ja Sonja Pajunoja. Kuva Otto-Ville Väätäinen.
Kiitos kaikesta Once – Näyttelijät ja muusikot tekivät matkasta ainutlaatuisen
Sonja Pajunoja, äänesi on yhtä aikaa voimakas ja taianomainen, se vangitsee ja koskettaa. Ja miten käsittelit viuluasi, huh heijaa! Oli ilo nähdä sinut lavalla, ja erityisen hienoa oli seurata, kuinka loistit tytön roolissa tuuratessasi Lindaa. Olet ansainnut viskisi, tuplana! Helena Puukka, ihailemme taitoasi tuoda pojan exän hahmoon ja tarinaan tärkeän sävyn. Vaikka kyseessä oli sivurooli, tuntui roolihahmosi läsnäolo koko tarinan ajan, erityisesti pojan ja tytön välisessä dynamiikassa. Ja ”viulubattlesi” Sonjan kanssa oli täynnä taituruutta, teidän musikaalinen yhteispelinne oli upeaa seurattavaa!
Ulla Koivuranta, olit kuin kotonasi tytön äidin, Baruskan, roolissa – vahva ja karismaattisen sydämellinen. Monologisi oli kerrassaan huikea, täynnä tunnetta ja läsnäoloa, joka vangitsi yleisön hetkessä. Otimme myös neuvostasi vaarin ja emme aio elää pelossa, muuten käy kalpaten. Ihanat Elisabet Saine ja Sara Viitala, liikutuimme suunnattoman paljon Ivonkan rooliin heittäytymisestänne. Teidän aitoutenne, vilpittömyytenne ja luonteva läsnäolonne toivat lavalle lapsen iloa ja herkkyyttä.
Kiitos Elisabet ja Sara. Teidän aitoutenne, vilpittömyytenne ja luonteva läsnäolonne toivat lavalle lapsen iloa ja herkkyyttä.
Turun Kaupunginteatteri, Once. Linda Hämäläinen, Ulla Koivuranta ja Sara Viitala. Kuva Otto-Ville Väätäinen.
Kiitos unohtumattomista rooleista ja heittäytymisestä
Mika Kujala, Isän roolisi oli hienovarainen ja meille niin kovin tärkeä. Toit hahmoosi juuri oikeanlaista lämpöä ja syvyyttä uskottavuutesi ollessa koskettavaa. Vilpitön välittämisesi oli koko ajan läsnä ja sanaton viestintäsi oli riipaisevan kaunista.
Otto Kanerva, loit Billystä hulvattoman ja temperamenttisen hahmon, joka toi lavalle räiskyvää energiaa ja tarttuvaa iloa. Hahmosi huumorin takana piili myös syvällistä lämpöä ja se teki Billystä paljon enemmän kuin pelkän koomisen hahmon. Kiinnyimme läsnäoloosi ja siihen, että annoit hahmollesi sydämen, joka sykki täysillä tarinan mukana.
Mika Kujala, Isän roolisi oli hienovarainen ja meille niin kovin tärkeä.
Turun Kaupunginteatteri, Once. Heikki Pöyhiä, Antti Kankkunen ja Mika Kujala. Mikael Saari, Linda Hämäläinen ja Stefan Karlsson. Kuvat Otto-Ville Väätäinen.
Stefan Karlsson, nauratit meidät tärviölle aina uudelleen, ja emme voi kuin ihailla taitoasi tuoda aluksi jäykän ja niin asiallisen pankkiirin hahmoon yllättävää intoa ja pettämätöntä tilannetajua. Oli parasta nauraa sydämen kyllyydestä, kun huomasimme, miten riehakkaana muusikonalkuna onnistuit jokaisella esityskerralla löytämään hahmoosi uusia vivahteita. Kateellisina seurasimme myös lantionliikkeitäsi ja kitaran rapsuttelua.
Heikki Pöyhiä, toit Eamonina lavalle hahmon, joka edusti musiikin maailmaa ja sen loputtomia mahdollisuuksia. Roolissasi yhdistyivät lämpö ja ymmärrys siitä, kuinka musiikki voi muuttaa ihmisen elämän. Ja kun astuit pojan saappaisiin tuuratessasi Mikaelia, toit hahmoon omanlaisesi hengen, luontevasti ja vahvalla läsnäololla. Oli ilo seurata, kuinka annoit tarinalle uuden sävyn omalla tulkinnallasi.
Mikko Jokinen, olet käsittämättömän lahjakas muusikko, ja useiden instrumenttien soitossasi yhdistyi tekninen taituruus sekä syvä tunne. Jokainen sävelesi kertoi tarinaa ja loi ainutlaatuista tunnelmaa. Antti Kankkunen, toit Svecin hahmoon hulvatonta energiaa. Roolityösi rumpuja demppaavana, asiansa takana seisovana hahmona nauratti kerta toisensa jälkeen, ja samalla taituruutesi kitaran kanssa sulatti sydämemme. Teemu Mastovaara, sykähdytit meitä Andrejn roolissa karismallasi ja lavapreesensilläsi. Sellon- ja harmonikansoittosi sekä ilmaisuvoimasi toivat hahmoon syvyyttä ja herkkyyttä, ja sinunkin takiasi uskallamme unelmoida vähän isommin. Joni Vierre, vakuutit meidät soittotaidoillasi ja heittäytymiselläsi musiikin maailmaan. Esiintymisestäsi huokui intohimo ja aitous, ja soitostasi välittyi energia, joka tarttui sekä lavalla että katsomossa.
Tuntui hyvältä palata yhä uudelleen tarinaan, joka lumosi joka kerta yhtä vahvasti.
Turun Kaupunginteatteri, Once. Kuva Otto-Ville Väätäinen.
Kiitos kaikesta Once – Taiteellinen työryhmä loi näyttämölle puitteet unohtumattomalle musikaalille
Ohjaaja Mikko Kouki, tämä Once oli täydellisesti balanssissa, yhtä aikaa rosoisen rehellinen ja herkkä sekä kaihoisan kaunis. Once vaatii paljon, sillä sen voima ei ole suurissa lavasteissa tai spektaakkeleissa, vaan tarinassa ja hetkissä. Versiossasi kaikki hengitti juuri oikeaan tahtiin ja olemme siitä äärimmäisen kiitollisia.
Musiikin harjoituksista vastannut Jussi Vahvaselkä, musiikki oli tämän esityksen sydän, ja sinä sait sen sykkimään juuri oikealla tavalla. Voi Jouni Prittinen, tapasi yhdistää musiikki ja liike lavalla oli hienovaraisen mykistävää. Jokainen askel, kohtausten dynamiikka ja tarkoin ajoitetut katseet loivat hetkiä, joissa jokaisella eleellä oli syvä merkitys. Lavastaja Peter Ahlqvist, sinä rakensit näyttämölle tilan, jossa viivyimme mielellämme. Jo alkukohtauksen huikeat sadevesirännit yhdistettynä katusoittajan yksinäisyyteen ja epätoivoon veivät meidät heti alusta alkaen oikeaan tunnelmaan. Dublinin pieni musiikkikauppa ja pölynimurikorjaamo säilyvät mielessämme aina. Suunnittelemasi yksityiskohdat loivat juuri oikeanlaisen maailman, johon uppouduimme.
Mikko Koukin Oncessa kaikki hengitti juuri oikeaan tahtiin ja olemme siitä äärimmäisen kiitollisia.
Turun Kaupunginteatteri, Once. Mikael Saari, Otto Kanerva ja Linda Hämäläinen. Kuva Otto-Ville Väätäinen.
Valosuunnittelija Janne Teivainen, olet huikea ammattilainen ja tarinankertoja vailla vertaa. Maalasit valolla tunteiden laajaa kirjoa ja oli hienoa huomata, miten se toi lohtua, syvyyttä ja uusia sävyjä esitykseen. Äänisuunnittelija Iiro Laakso, kiitos, että annoit jokaisen äänen kuulua juuri oikealla tavalla, hennosti silloin kun piti, voimalla silloin kun sitä tarvittiin. Kerrassaan mestarillista työtä!
Pukusuunnittelija Elina Vättö, sait hahmot tuntumaan oikeilta, ja heidän vaatteensa eivät olleet vain asuja, vaan osa suurempaa kokonaisuutta, joka kertoi tarinaa ja syvensi roolihahmojen luonteenpiirteitä. Naamioinnin suunnittelija Saara Tawast, kiitos siitä, että kaikki oli luonnollista ja huomaamatonta vahvistaen näyttämökuvaa ja antaen hahmoille elämän, joka tuntui todelta.
Pelasta mut, pintaan nosta, auta hukkuvaa. Äänes kuulen, toivon tunnen, myrskyn rauhoittaa.
Turun Kaupunginteatteri, Once. Mikael Saari ja Linda Hämäläinen. Kuva Otto-Ville Väätäinen.
Kiitos kaikesta Once – Unohtumaton musikaali Turun Kaupunginteatterissa pysyy aina sydämissämme
Maailmassa on paljon hienoja musikaaleja, mutta Oncen kanssa kävi niin, että siitä tuli meille jotain aivan erityistä. Se ei ollut vain esitys, vaan kokemus, joka kietoutui meihin, jätti jälkensä ja muutti meitä. Tätä musikaalia emme unohda koskaan. Once pysyy aina sydämissämme, sillä kaikki se lämpö, yhdessä koetut tunteet, vaihdetut katseet ja sanat sekä sävelet jäävät elämään meissä.
Matkan aikana ystävystyimme, nauroimme niin, että vatsaan sattui, ja herkistyimme niin, ettemme nähneet kyynelvirralta eteemme. Oli mahtavaa huomata, miten musiikki voi vapauttaa meidät tavoilla, joita emme osaa edes odottaa. Ihmiset ympärillämme vaikuttavat meihin usein pienillä eleillään, ja juuri ne tekevät hetkistä valtavan suuria ja merkityksellisiä.
Kiitos, Turun kaupunginteatteri. Kiitos, työryhmä. Kiitos, näyttelijät ja muusikot sekä kanssakatsojat. Kiitos, että soititte vielä kerran ja muistutitte meitä siitä, kuinka tärkeää on tarttua hetkeen ja uskaltaa kulkea sydämen suuntaan.
Pilvi ja Jaana – ne eturivin tytöt
Lue Once Turun Kaupunginteatterissa -arvio tai fiilistele Livemusiikin ja ystävyyden voima -artikkelilla.
Artikkelin kuva: Turun Kaupunginteatteri, Once. Kuva Otto-Ville Väätäinen.
