Haastattelussa Mikael Saari – Rauhan Laulu on kappale universaalista surusta
Mikael Saaren sanoittama, säveltämä ja sovittama Rauhan Laulu syntyi muusikon kynästä yhdeltä istumalta helmikuussa 2022. Haastattelin Mikaelia tammikuussa Turun Viidennellä näyttämöllä saadakseni selville, miten kappale muotoutui ja päätyi osaksi lyhytelokuvaa Patrinoj – Äidit. Keskustelumme paljasti paitsi musiikin syntytarinan, myös Mikaelin ajatuksia taiteen merkityksestä maailmassa, jossa sota ja menetys ovat valitettavan ajankohtaisia teemoja.
Rauhan Laulu – Kappale universaalista surusta
Mikael kertoo, että Rauhan Laulussa on teemana soittorasia, joka kuuluu erityisesti kappaleen pidemmän version alun instrumentaaliosuudessa. ”Teema on ollut olemassa jo pitkään, lähes viisitoista vuotta,” sanoo Mikael ja avaa tuntojaan: ”Mä oon aina kuvitellut kappaleen lyhyenä tanssiteoksena, jossa tanssija, lapsen puutteessa, pitää sylissään saviruukkua. Hän tanssii ensin hiljaa ja sitten voimakkaammin, kunnes musiikin yltyessä ruukku putoaa ja hajoaa palasiksi.” Vaikka tuo visio ei koskaan toteutunut konkreettisesti, se toimii kappaleen emotionaalisena ytimenä.
Kun sota syttyi helmikuun lopussa 2022, kappale sai Mikaelin mukaan täysin uuden merkityksen: ”Siinä on sellaista venäläistä surua melodian tasolla. Kappaleen nimi oli alun perin Kehtolaulu, mutta se muuttui jossain vaiheessa prosessia.” Mikael kertoo myös ajatelleensa, että soittorasia tavallaan soittaa kappaletta, mikä tuo siihen tietyn herkkyyden.
Kappaleen haluttiin olevan tarinaltaan universaali eikä rajautuvan tiettyyn henkilöön tai kansallisuuteen. ”Sillä ei ole merkitystä, kuka tarinan laulaa. Se voisi olla äiti, jonka lapsi on lähetetty rintamalle, puoliso, jonka pienen lapsen isä on sodassa, tai sotilaan äiti. Kansallisuudellakaan ei ole väliä – oli kyseessä venäläinen, ukrainalainen tai kuka tahansa.” Mikaelin mukaan tärkeintä on välittää tunne surusta, menetyksestä ja kaipauksesta, joka yhdistää ihmisiä yli rajojen ja tilanteiden. Ja tottahan tuo onkin, näin kappaleessa on vahva inhimillinen sanoma.
Käy pieni rauhassa nukkumaan, ethän pelkää niin kuin minä pelkään. Sulje silmäsi vain, anna mun silittää. Sun ei tarvitse tietää, mihin vie tää tai mitä jäljelle jää.
Rauhan Laulun teema on ollut olemassa pitkään
Mikael kertoo kappaleen taustoista ja sävellysprosessia: ”Siinä on tavallaan ollut pohja jo valmiina, mutta itse kappale hahmottui vasta myöhemmin. Ensin mä tein tekstin, ja vasta sen jälkeen lähdin säveltämään. Varmasti jo sanoja kirjoittaessa mielessä soi sävelet, mutta alkuvaiheessa sanat piti vain saada paperille.” Vaikka prosessi oli luonteva, se ei ollut täysin mutkaton. Mikael jatkaa: ”Kun sanat olivat valmiina ensin, asetti sävellys omat haasteensa. Huomasin, että teksti toi mukaan ylimääräisiä tahteja, ja nuottikuva näytti aika hurjalta. Silloin täytyy joko muokata tekstiä tai hyväksyä, että kappaleen rytmi saa elää omaa elämäänsä.” Hän naurahtaa muistellessaan työvaihetta: ”Mutta kyllä siitä ihan musiikkia tuli!”
Yllättävä havainto ja syvältä alitajunnasta kumpuavat sävelet
Rauhan Laulun valmistuttua Mikael sai sosiaalisen median kautta yllättävän viestin. Eräs henkilö oli huomannut, että kappaleen sävelkieli alkaa täsmälleen samalla tavalla kuin yksi hänen aiemmin julkaisemansa kappale. ”Joo, mä tajusin sen itse vasta jälkikäteen. Tässä kappaleessa on ihan täsmälleen sama sävel kuin On It Goes -biisissä,” Mikael kertoo. Ilmiö ei sinänsä yllättänyt häntä, sillä omat sävelmät tuntuvat usein kumpuavan samasta lähteestä. ”Ehkä ne ensimmäisenä mieleen tulevat jutut on usein niitä samoja ajatuksia,” hän pohtii ja lisää pilke silmäkulmassa: ”Onhan se tavallaan ihan hyvä, että varastan itseltäni enkä esimerkiksi Sibeliukselta Finlandiaa!”
Pienen huvittuneisuuden lisäksi itsensä toistaminen herättää Mikaelissa myös pohdintaa luomisprosessissa. ”Olisihan se ihan kiva tehdä joku toinenkin biisi, eikä aina sitä samaa,” hän vitsailee. Pohdimme yhdessä, että joskus tietyt sävelet ovat ehtineet upota syvälle alitajuntaan pyörien huomaamatta mielessä, kuin odottaen oikeaa hetkeä nousta esiin. Vuosien varrella kertyneet muistot, melodiat ja tunnelmat kietoutuvat toisiinsa, ja yhtäkkiä ne ovat siinä, valmiina. Sellaiset sävelet tuntuvat omilta, vaikka niitä ei olisi tietoisesti etsinytkään.
Anna valkoisen linnun siipensä suojaan sinut ottaa.
Jos jotain sulta opin niin luottamuksen.
Haastattelussa Mikael Saari – Rauhan Laulu: Pöytälaatikkobiisi lyhytelokuvaan Patrinoj – Äidit
Keskustelimme aiemmassa haastattelussa Mikaelin muusikon urasta ja muun muassa pöytälaatikkobiiseistä, niistä kappaleista, jotka odottavat oikeaa paikkaa tulla julkaistuiksi. Mikael kertoo, että juuri näin kävi Kehtolaululle, joka päätyi Rauhan Laulu -nimellä osaksi lyhytelokuvaa Patrinoj – Äidit. Mikael innostuu, kun kysyn, miten kappale päätyi leffaan. ”Kai Poutanen otti muhun yhteyttä edellisvuonna ja hänellä oli mielessä ihan toinen biisi kyseiseen elokuvaan. Joku mun pöytälaatikkobiisi, joista hän tietää suurimman osan,” Mikael sanoo hymyillen. Muusikko itse kuitenkin sai idean ehdottaa ihan toista biisiä. ”Lähetin hänelle Kehtolaulun ja sanoin, että tämähän voisi olla aika selkeä valinta. Kaitsu soitti biisin sitten ohjaajalle Anna Anderssonille, ja yhdessä he päättivät, että tässähän se on. Sen pohjalta tehtiin lopulta leffan score.”
Mikael myöntää nauraen, että ilman Kaitsua kappale olisi jäänyt pöytälaatikkoon. ”Mä oon vähän saamaton”, kertoo Mikael jatkaen, että julkaiseminen tuntuu välillä hankalalta, koska hänellä on tarkka visio siitä, miltä kappaleen pitäisi kuulostaa. ”Ja kun se ei kuitenkaan koskaan kuulosta ihan siltä, miltä mun päässäni, niin sitten mä en tee mitään.” Ymmärrän Mikaelia ja sitä, että hän haluaa laulun olevan just eikä melkein. ”Niin,” Mikael myöntää ja lisää ”Ja siksi on hyvä, että on joku, joka sanoo, että tämä on ihan hyvä näin.”
Kysyn Mikaelilta, oliko Annalla ja Kaitsulla jotain sanottavaa kappaleeseen, pitikö sitä muokata vai päätyikö se elokuvaan sellaisenaan. ”Ei sitä biisiä muutettu, mutta leffamaailmassa täytyy palastella asioita, ja erilaisia pätkiä on käytetty eri tilanteissa,” hän selittää. ”Lopputekstien alla kappale soi kuitenkin sellaisenaan. Ja sitten tietysti se underscore, mitä leffassa aina on, se on ihan oma maailmansa.”
Haastattelussa Mikael Saari – Rauhan Laulu elokuvan tarinan ja tunnelman tukijana
Rauhan Laulu ja elokuva ovat syntyneet autuaan tietämättöminä toisistaan. ”Se on täysin sattumaa, että Kaitsu laittoi mulle leffan synopsiksen ja sitten mulla oli valmiina tämä biisi. Vaikka se on sattumaa, samasta aiheestahan tässä puhutaan.” Mikael jatkaa pohtien: ”Elokuva on tehty esperantoksi, koska haluttiin tehdä siitä globaali. Vaikka onkin selvää, mistä siinä tällä hetkellä puhutaan, esperanto on kieli, joka ei liity mihinkään valtioon. Se tekee siitä universaalin ja korostaa sitä, ettei kyse ole mistään tietystä sodasta.”
Kysyn Mikaelilta, mitä hänelle merkitsee, että juuri tämä biisi on osa elokuvaa. ”Onhan se ihan valtavan hienoa,” hän sanoo ja vakavoituu. ”Elämme vaikeita aikoja. Yritämme pitää kiinni normaalista arjesta ja elämästä maailmassa, joka palaa ympärillä koko ajan. Tuntuu välillä vähän elitistiseltä tehdä tällaisia lauluja ja sitten anella ihmisiä kuuntelemaan niitä sillä perusteella, että niissä on hieno sanoma.” Komppaan Mikaelia: ”Joo, ympärillä tuntuu murentuvan kaikki, mutta musiikki – ja tällaiset laulut – antavat kuitenkin voimaa ja toivoa.” Mikael jatkaa: ”Niin, ja kyllähän me tarvitsemme myös toinen toistemme vahvistusta sille ajatukselle, että tämä kaikki ei ole ok eikä millään lailla hyväksyttävää.”
Hiljennymme hetkeksi ja pohdimme yhdessä sitä, miten lähellä sota meitä nyt on ja miten sitä tuntee itsensä kovin pieneksi tämän kaiken keskellä. Haluaisi vaikuttaa asioihin, mutta ei ole oikein keinoa. Onneksi on musiikki, se antaa äänen tunteille, joille ei löydy sanoja, ja tarjoaa lohtua silloin, kun maailma tuntuu kaoottiselta. Mikael nyökkää mietteliäänä: ”Ja ehkä juuri siksi tällaiset laulut ovat tärkeitä. Ne muistuttavat meitä siitä, että me emme ole yksin tässä tilanteessa.”
Patrinoj – Äidit -lyhytelokuvan musiikkimaailma ja kuvakerronta
Keskustelemme Patrinoj – Äidit -lyhytelokuvan musiikkimaailmasta ja siitä, miten sen visuaalisuutta ja kuvakerrontaa työstettiin. Mikael hymyilee ja kertoo prosessista innostuneena: ”Se on kauhean kiinnostavaa hommaa, ja kun teoksen kimpussa on monta saman alan taiteilijaa, syntyy väistämättä paljon sellaista materiaalia, joka ei koskaan päädy lopulliseen versioon. On niin paljon eri näkökulmia, ja on ihana huomata, että niinhän sen pitääkin olla. Työtunteja kertyy järjetön määrä, mutta lopulta se, mitä jää lopulliseen elokuvaan, on hyvin pientä.” Muusikko pohtii luomisprosessin haasteita: ”Elokuvamusiikin kohdalla on vaikea sanallistaa tarkasti, mitä halutaan. Juuri kun luulee saaneensa kiinni siitä, mitä toivotaan, käykin ilmi, että suunta on ollut ihan väärä!”
Kun kysyn, millaisia haasteita elokuvan tekemiseen liittyi, Mikael naurahtaa: ”No siis musahan on kauhean vaikeaa. Tekstittäminen, säveltäminen, sovittaminen ja laulaminen, ne ovat kaikki tosi kinkkisiä juttuja. Onneksi Kaitsu hoitaa sen kaikkein vaikeimman eli teknisen puolen. Siihen mä en koske ollenkaan, enkä oikeastaan ymmärräkään, mitä siellä tapahtuu. Kyllä sitä pikkuhiljaa oppii, mutta kuten sanottu, kun luulee onnistuvansa jossain, ei se sitten menekään niin.” Mikael pohtii hetken ja jatkaa: ”Jännää, miten tässä ei ole mitään sellaista suoraviivaista mittaria onnistumiselle – tämä ei ole mikään nopeuskilpailu, kuten vaikka juoksu. Mutta juuri se tekee tästä työstä niin kiinnostavaa.”
Aamu koittaa, anna voimaa huutaa, palauttakaa lapsille isät äideille lapset. Antautukaa, rakentakaa uudestaan kodit, omat ja vieraat. Keskittäkää säälittävät voimanne sulattamaan aseista auroja, ansoista sylejä, joihin palata.
Kotistudiossa ja bändimontussa – Rauhan Laulun tekemisen arkea
Kerron kuunnelleeni Rauhan Laulun eri versioita paljon ja ihastelleeni niiden äärettömän kaunista sävelkulkua. Kappaleen tunnelma välittyy vahvasti, ja sen sielunmaisema piirtyy helposti mielikuviksi. Mukana on monenlaisia instrumentteja – mm. rummut, oboe, viulut, kitara ja piano, jotka tuovat kokonaisuuteen syvyyttä. Kysyn Mikaelilta, miten kappale syntyi: Kokoontuivatko muusikot yhteen soittamaan vai äänittikö jokainen oman osuutensa erikseen, jonka Kai sitten kokosi yhteen? ”Siitä tekemisestä puuttuu sellainen tietynlainen romantiikka,” Mikael tuumaa. ”Kai Jokiaho soitti rummut ja Varre Vartiainen kitarat HKT:n bändimontussa, ja Kaitsu äänitti ne suoraan sieltä. Kaikki loput on tehty mun pienessä kotistudiossa. Lahti All Stars on kokoontunut siellä sitten vuorotellen soittelemaan.”
Mikael pohtii, miten ihanteellisessa tilanteessa kaikki muusikot olisivat paikalla yhtä aikaa. ”Siinä on puolensa, mutta tämä projekti ei olisi ikinä toteutunut sillä tavalla. Nykyään yksi ihminen voi soittaa useita raitoja päällekkäin itsensä kanssa, ja meilläkin kaikissa kolmessa viulussa on Annukka Nevalainen-Lius. Kun kaikilla on omat elämät ja kiireet, on jo saavutus, että saimme tämän tehtyä näin – muuten tätä kappaletta ei olisi ollenkaan.” Muusikko pitää tauon ja jatkaa: ”Musta on ihanaa tehdä musaa kotona. Vanha rintamamiestalo on loistava paikka äänittää – se antaa pehmeän saundin. Mulla on siellä soittohuone, ja kun verhot vetää kiinni, ikkunat eivät heijasta. Siellä on hyvä tehdä.”
Musta on ihanaa tehdä musaa kotona. Vanha rintamamiestalo on loistava paikka äänittää – se antaa pehmeän saundin.
Mikael Saaren Rauhan Laulun kansitaide Oiva Saari.
Haastattelussa Mikael Saari – Rauhan Laulu: Esperantonkielinen versio kappaleesta – miten Kanto De Pacon lausuminen ja laulamisen opettelu sujui?
Kanto De Paco on Rauhan Laulun esperantonkielinen versio. Kysyn Mikaelilta, miten hän opetteli kielen lausumista. ”Se kuulostaa tosi hyvältä, vaikka en itse ymmärrä esperantoa lainkaan”, totean. Mikael naurahtaa. ”Sehän se pelastus taitaa ollakin!” Hän kertoo saaneensa tarkat lausuntaohjeet sekä referenssiversion, jonka avulla pystyi kopioimaan ääntämisen foneettisesti. ”Enhän mä osaa edes englantia laulaa tai sillä keskustella, mutta kaiken voi opetella etukäteen.”
Kysyn, veikö sanojen sisäistäminen paljon aikaa. ”Ei oikeastaan. Se oli tavallaan helppoa”, Mikael pohtii. ”Suomentaja teki muutaman korjauksen, koska jotkut kohdat olivat oikeasti väärin, mutta muuten esperanto on sellainen kieli, jota kukaan ei puhu täysin oikein, koska se ei ole kenenkään äidinkieli. Se antaa vähän vapauksia.” ”Ja eihän tavallinen kuulija tunnista, jos joku sana menee vähän sinne päin”, huomautan. ”Juuri niin”, Mikael nyökkää. ”Esperantoa lausutaan pitkälti niin kuin se kirjoitetaan, vähän niin kuin suomea. Se tekee siitä suomalaiselle luontevan. Ja koska kielessä on paljon tuttuja elementtejä eri kielistä – englannista, espanjasta ja monista muista – jotkin sanat saattavat jopa kuulostaa suomelta, vaikka ei niitä oikeasti olekaan.”
Keskustelemme esperantonkielisten sanojen opettelusta ja äänittämisen haastavuudesta. ”Kappaleen sanat ovat suhteellisen lyhyet ja niissä on paljon toistoa, mikä helpottaa oppimista”, sanoo Mikael ja jatkaa: ”Ja studiossa on se etu, että voidaan edetä lause kerrallaan.” ”Niin tietenkin”, totean. ”Voithan laulaa jonkun kohdan vaikka kuusi kertaa, ja lopulta yksi otto valitaan lopulliseen versioon.” ”Juuri niin”, Mikael nyökkää. Toistuvia lauseita ei käytetä ääniraidalla uudelleen kopioimalla. ”Jotkut stemmat voi teoriassa kopioida, mutta yleensä ei tehdä niin. Kukaan kuulija ei sitä huomaisi, mutta itselle siitä tulisi vähän hölmö olo.”
Ihannetilanteessa kappale olisi tietysti hienoa pystyä laulamaan yhdellä otolla alusta loppuun, mutta Mikael huomauttaa, että se ei ole aina käytännöllistä. ”Äänitysteknisesti on järkevää jakaa biisi osiin. Esimerkiksi jos säkeistö lauletaan hiljaa ja kertosäe kovaa, on parempi pysähtyä, säätää asetuksia ja ottaa seuraava osa erikseen, jotta lopputulos kuulostaa mahdollisimman hyvältä.”
Rauhan Laulun kansitaiteena toivoa tuova lintu
Mikaelin poika Oiva on maalannut digitaalisen kappaleen kansitaiteena olevan rauhan linnun, joka kantaa mukanaan toivoa, vapautta ja sovintoa. Kysyn Mikaelilta, ovatko hänen poikansa kuulleet kappaleen. ”Joo, kyllä he sen halusivat kuulla, mutta se ei ole heidän mielestään ehkä kaikkein kiinnostavinta musiikkia, sillä siinä on niin paljon maalailua”, kertoo Mikael lempeään sävyyn. Tunnelmoivasta kappaleesta puuttuu tarttuva tempo, mikä tekee siitä ehkä vähemmän kiinnostavan lasten korviin. ”Oiva oli myös paikalla, kun me Kaitsun kanssa ensimmäistä kertaa äänitettiin tätä biisiä. Se oli todella kiinnostavaa hänelle.” ”Ja on me äänitetty muita biisejä siten, että Oiva laulaa ja mä soitan taustoja ja hänelle on kertynytkin paljon omia demoja”, tuumaa Mikael ja jatkaa: ”Mut kun me kuunnellaan poikien kanssa musaa, niin pitää olla biittiä.”
Mitä toivot elokuvan katsojien tai kappaleen kuuntelijoiden kokevan tai oivaltavan?
Maailmalla vallitseva sotatilanne on jättänyt jälkensä meihin kaikkiin, uutiset täyttyvät ihmiskohtaloista, kodeistaan paenneista perheistä ja loputtomasta kärsimyksestä. Tällaisina aikoina taide tarjoaa väylän ymmärtää ja tuntea myötätuntoa toisia kohtaan. Mikael pohtii: ”Elokuvahan on hieno ja erityinen monella tapaa. Sota vaan on käsitteenä semmoinen, että kaikki tietää mikä se on, mutta kukaan ei voi ymmärtää sen todellisuutta. Mutta kun yksilöitä kuvataan ruohonjuuritasolla, niin sitten se tulee lähelle, kuten mikä tahansa asia.” Mikael jatkaa vakavana: ”Ihmiselle ei tee koskaan pahaa yrittää ymmärtää toisten kohtaloita tai elämää. Elokuvan erilaisten ihmisten taustojen kautta sitä ehkä ymmärtää kokonaisuutta tai tämän maailman menoa vähän paremmin. Voimme asettua toisen asemaan, ja se on tärkeää.”
Kyllähän me tarvitsemme myös toinen toistemme vahvistusta sille ajatukselle, että tämä kaikki ei ole ok eikä millään lailla hyväksyttävää.
Haastattelussa Mikael Saari – Rauhan Laulu: Patrinoj – Äidit -lyhytelokuva saa ensi-iltansa esperantistien maailmankonferenssissa Tšekin Brnossa heinäkuussa 2025
Patrinoj – Äidit -lyhytelokuva saa ensi-iltansa esperantistien maailmankonferenssissa Tšekin Brnossa heinäkuussa ja silloin sen ajankohtainen sanoma välittyy suurelle joukolle. Kansojen välistä ymmärrystä edistävä elokuva ja Rauhan Laulu -kappale ylittävät kielimuurit ja vievät kuulijan tunteiden ja toivon maailmaan, jossa musiikki ja sanat luovat yhteyksiä eri kulttuurien välille. On hienoa, että kappale tuo esiin sen, kuinka musiikki voi luoda universaalin ymmärryksen puhutellen jokaista kuulijaa, riippumatta heidän alkuperästään.
Rauhan Laulu on saanut aiemmin esityksensä Lahdessa Teatteri Vanhalla Jukolla, jossa Mikael ja Minja Koski esittivät sen duona. Mikael muistelee hetkeä: ”Se oli erityistä ja Juko oli kappaleen julkiseen ensiesitykseen paras mahdollinen paikka.” Kesällä lyhytelokuvan tarina jatkuu, kun se pyrkii festareille ympäri Eurooppaa, ja Mikael toivoo, että elokuvan vastaanotto avaa uusia mahdollisuuksia: ”Kyllähän sitä toivotaan, että siitä mahdollisesti joku päivä tulee täyspitkä elokuva. Katsotaan, miten käy!”
❤️: Pilvi
Mikäli aihe kiinnostaa, voit lukea lisää Suomessa tehdään lyhytelokuva esperantoksi. Lue myös aiemmat haastatteluni muusikko ja näyttelijä Mikael Saaresta.
Rauhan Laulu
Sävellys, sanoitus, sovitus: Mikael Saari
Käännös esperantoksi: Jouko Lindstedt & Sakari Bister
Piano: Matti Hussi & Mikael Saari
Viulu & alttoviulu: Annukka Nevalainen-Lius
Oboe: Sini Repo-Hagmark
Sello: Niklas Hagmark
Rummut: Kai Jokiaho
Basso: Jussi Koskinen
Kitara: Varre Vartiainen
Kansitaide: Oiva Saari
Äänitys, miksaus, tuotanto: Kai Poutanen / Luomusic
Masterointi: Svante Forsbäck / Chartmakers
Erityiskiitos Jouko Lindstedt, Sakari Bister & Fondumo Esperanto-säätiö
Rauhan Laulu julkaistaan harvinaislaatuisesti myös esperantoksi nimellä Kanto De Paco, joka toimii tunnusmusiikkina Anna Anderssonin elokuvassa Patrinoj – Äidit (Riimu Films, 2025).
