Kulttuuri

Farssiklassikko TuplaKupla – vahvasti kiinni farssin arkipäivässä

*yhteistyössä Turun Nuoren Teatterin kanssa

TuplaKuplan ensimmäinen näytös herättelee nauruja pikkuhiljaa ja toinen näytös onkin yltyvää naurunremakkaa.

Saimme kutsun Turun K’aupunginteatterin kotikriitikkokauden kollegaltamme Jere Hultinilta tulla katsomaan brittifarssi TuplaKuplan (Key for Two) kenraaliharjoitusta 1.11. Ilolla otimme kutsun vastaan.

Turun Nuoren Teatterin TuplaKupla -näytelmän on käsikirjoittanut John Chapman ja Dave Freeman. Suomennoksesta vastaa Ilkka Korhonen ja sen on ohjannut Turun Nuorelle Teatterille Jere Hultin. Lavastuksen on suunnitellut Jaana Jussila ja maskeerauksesta vastaa Sari Koski.

Turun Nuoren Teatterin TuplaKuplan hillitön valheiden sekamelska pistää nauruhermot koville

Harriet tapailee kahta miestä samaan aikaan. Molemmat miehet kuitenkin luulevat, että Harrietin uskonnollinen ja vodkalla läträävä äiti käy hänen luonaan joka toinen päivä. Kulissit alkavat rapistua, kun molemmat miehet saapuvatkin paikalle samana päivänä! Harrietin ja hänen ystävänsä Rosien on pakko keksiä peitetarina. Ruuvi kuitenkin kiristyy, sillä paikalle saapuu myös monia muita ei-toivottuja vieraita…

Helka Karhu (Richard) ja Jenna Kangasniemi (Harriet).

TuplaKupla on perusfarssia parhaimmillaan. Väärinkäsityksiä on paljon ja juonenkäänteet ovat nopeita. Rooleissa loistavat nuoret tähdet Jenna Kangasniemi (Harriet Miller), Eemeli Väisänen (Gordon Farrow), Roosa Kuosmanen (Magda Farrow), Helka Karhu (Richard Oldman), Henna Piilinen (Rosie Oldman), Jussi Virtanen (John Edamsson) ja Onerva Leino (Mildred Edamsson).

Brightonissa asuvalla Harrietilla on kannattava bisnes, sillä hän on oivaltanut hyvän keinon lypsää rahaa. Hän pyörittää samaan aikaan kahta miestä, joilta irtoaa aina jokunen satanen ”vanhan äidin hoitoon” tai ”talousmenoihin”. Joka toinen päivä hänen luonaan vierailee Gordon, joka toinen päivä John. Molemmat miehet ovat varakkaita ja täysin tietämättömiä toisistaan. Lisäksi molemmat ovat naimisissa tahoillaan.

Jenna Kangasniemen näyttelemä Harriet on tyylikäs ja tiukan organisoitunut nainen, joka selviytyy arjestaan sekä kahden miehen pyörittelystä nopeasti leikkaavan älynsä avulla. Harriet kiitää lavalla lähes koko näytelmän ajan ja Kangasniemi luotsaakin hahmonsa ja tämän pikkuhiljaa romuttuvan arjen sekä kasaantuvien valheiden verkon hienolla otteella alusta loppuun.

Eemeli Väisäsen esittämä Gordon on hyvätapainen, mutta hermostunut hujoppi ja kertakaikkisen raivostuttava passauttaja, jonka tapaturmaisesta onnettomuudesta johtuen Harrietin valheet ovat vaarassa paljastua. Väisänen onnistuu tuomaan juuri sopivaa röyhkeyttä henkilöhahmoonsa ja nollasta sataan tulistuvan Gordonin edesottamuksia ja koikkelehtimista seuraakin huvittuneena katsomossa.

Jussi Virtanen (John) ja Henna Piilinen (Rosie).

Joukkoon pelmahtaa näytelmän alkumetreillä Henna Piilisen esittämä Rosie, Harrietin nuoruusaikojen ystävä, joka tempautuu haluamattaan mukaan valheiden verkkoon Gordonin ja Johnin ollessa vaarassa paljastua toisilleen. Piilinen onnistuu tuomaan hyvän sekoituksen ystävän lojaaliutta ja tilanteen absurdiudesta johtuvaa turhautumista roolihahmonsa suoritukseen. Harriet ja Rosie keittävät mieskuvioistaan sellaiset sopat, että hädin tuskin pysyvät itsekään pajunköysiensä perässä.

Farssin kiihtyessä kohti entistä hullumpaa menoa tuo näyttämölle huipennuksensa Helka Karhun tulkitsema alkoholisoitunut ja Harrietiin umpirakastunut Richard, joka sattuu olemaan myös Rosien mies. Karhu esittämä kömpelö ja päättömyyksiä laukova Richard saa koko yleisön nauramaan hervottomasti vedet silmissä. Karhun koominen elekieli ja Richardin naamalle liimautunut kestojärkytys ovat ehdottomasti TuplaKuplan hillittömimpiä roolisuorituksia.

Myös Jussi Virtasen John, Roosa Kuosmasen Magda ja Onerva Leinon Mildred ovat viihdyttäviä hahmoja, joita Harriet ja Rosie viilaavat linssiin minkä ehtivät. Kaikki hahmot yhdessä luovat energisen tempon farssille ja sille luonteenomaisesti ovet paukkuvat ja kohtaukset vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Lavastus on rakennettu nokkelasti ja sitä käytetään toimivasti koko farssin ajan.

TuplaKupla on viihdyttävä kokemus, jossa korostuvat farssin parhaat ominaisuudet

Farssi on tyylilajina mielestämme äärimmäisen haasteellinen ja näytelmän rytmin tuleekin olla tietyn tempoinen päästäkseen tavoitteeseensa. Viihdyttävyys perustuu hyvin pitkälti yhteensattumiin ja absurdeihin tilanteisiin, nopeasti eteneviin kohtauksiin ja näyttämöllä vaihtuviin hahmoihin. Asioita käsitetään väärin ja näytelmän juonen vauhti kiihtyy loppua kohti. Hullunkurinen, mutta hyväntuulinen loppu kuuluu yleensä asiaan. Tämän teatterin tyylilajin on tarkoitus naurattaa ja huvittaa yleisöä. Farssin tavoite on onnistunut kun yleisö nauraa hysteerisesti. Tässä piilee myös farssin haasteellisuus – yleisö tulee katsomaan näytöstä odottaen saavansa nauraa vatsat kippurassa.

Jere Hultinille, 26, Turun Nuoren Teatterin TuplaKupla on jo kuudes ohjaustyö. Hän on näytellyt pienestä pitäen ja myöntääkin olevansa teatterin ongelmakäyttäjä. Hän kiinnostui ohjaamisesta muutama vuosi sitten ja siinä häntä erityisesti kiehtoo kokonaisuuksien hallinta sekä yhteistyö näyttelijän mielenliikkeiden kanssa. Farssi on hänen mielestään oiva valinta tyylilajiksi myös teatterikasvatuksellisesti, sillä se vaatii paljon pikkutarkkaa työtä muun muassa rytmin ja henkilöhahmojen kanssa. Turun Nuori Teatteri onkin opetusteatteri, joka pyrkii tarjoamaan näyttelijöilleen mahdollisuuksia kokeilla erilaisia teatterin tyylilajeja. TuplaKuplaa on treenattu kolmisen kuukautta ja harjoituskausi on pitänyt sisällään 35 harjoitusta. Hiottu näyttelijätyö näkyy hienosti kenraalissa, jossa rytmitys ja henkilöiden vaihtuminen osuvat nappiinsa.

Henna Piilinen (Rosie), Jussi Virtanen (John) ja Eemeli Väisänen (Gordon).

Turun Nuoren Teaterin TuplaKuplan ensimmäinen näytös herättelee nauruja pikkuhiljaa. Alkuasetelma on suorastaan seesteinen ennen kuin paljastuukin, että kyseessä on toisen naisen koti, jossa omaa vaimoaan pettävä Gordon on viettänyt jälleen yhden yön. Harrietin pyörittämä kuvio valkenee pikkuhiljaa ja korttitalo alkaa romahtaa yhä kiihtyvällä vauhdilla.

Hultin on onnistunut rakentamaan farssiin hyvän rytmin ja kuvioiden kutkuttavasti mutkistuessa ja komiikan lisääntyessä myös yleisö lämpenee koko ajan lisää. Ensimmäinen näytös ei ehkä itsessään kirvoita vielä hillitöntä naurua, mutta toimii erinomaisena valmisteluna näytelmän loppupään päättömyyksiin.TuplaKuplan toinen näytös onkin yltyvää naurunremakkaa, johon saattelee railakkaat ja vauhdikkaan värikkäät juonenkäänteet. Lopulta on melkeinpä mahdotonta pysyä mukana tapahtumien uskomattomassa kulussa.

Kaiken kaikkiaan TuplaKupla on tasapainoinen kokonaisuus ja saa katsojan hyvälle mielelle – niin moraalittomasta aiheesta kuin siinä loppujen lopuksi onkin kyse. Farssin tarkoitus täyttyy kun yleisö nauraa kippurassa hulluja juonenkäänteitä ja aihetta ei niinkään pohdi sen raadollisuuden kautta.

Mielenkiintoista kontrastia tuo myös mikäli katsoja on käynyt katsomassa keväällä 2018 Jo-Jo Teatterissa Hultinin ohjaaman Koukussa-farssin, jossa keskiössä on pettävä aviomies ja hänen kaksi perhettään. TuplaKuplassa suurennuslasin alla onkin toisen naisen pyörittämä kahden naimisissa olevan miehen kuvio. Farssissa sekä naiset ja miehet ovatkin tasapuolisen moraalittomia ja tämän kautta aiheista tuleekin kepeitä – varsinkin kun tarina usein päättyy siihen, että pahikset kokevat itse tuplajekutuksen ja päätyvät lopulta itse finaalivitsin kohteeksi.

Farssi onkin haasteellisuudestaan huolimatta, tai juuri sen ansiosta, palkitseva ja viihdyttävä teatterimuoto. Onnistuessaan ikimuistoinen. Primadonnat olivat erittäin ilahtuneita Turun Nuoren Teatterin koomikkolahjakkuuksien tarjoilemasta illasta ja voivatkin lämpimästi suositella tätä nauruhermoja kutkuttavaa näytelmää kaikille farssin ystäville.

TuplaKupla Turun Nuoressa Teatterissa 8.12.2018 asti. Turun Nuoren Teatterin lipunmyynti

Kuvat: Mikko Vihervaara / Turun Nuori Teatteri

 

Vastaa