Kaj Chydeniuksen laulut resonoivat G Livelabissa | Minja Koski, Mikael Saari, Matti Hussi, Annukka Nevalainen-Lius, Niklas Hagmark | Tunnelmia levyjulkkarikeikalta 18.9.2025
Syyskuinen torstai-ilta G Livelab Helsingissä kantoi odotusta, joka harvoin täyttää salin. Jo ennen kuin ensimmäinen nuotti soi, mestari Kaj Chydeniuksen sävelten henki leijaili ilmassa ja lupaili merkittävää matkaa tunteiden ja tarinoiden maailmaan. Iloinen puheensorina täytti tilan ja kun Minja Koski, Mikael Saari ja Matti Hussi astelivat lavalle aplodien saattelemana, he ottivat yleisön haltuun lempeän varmasti.
Matka suomalaisen runouden ja musiikin maailmaan
Heti ensimmäisistä sävelistä lähtien oli selvää, että edessä olisi tunteikas matka suomalaisen musiikin ja runouden maailmaan ja siihen mielenmaisemaan, jossa Chydeniuksen säveltämä musiikki on vuosikymmenten ajan saanut sydämet värähtelemään. Einon Leinon 60-luvun puolivälin runot Lemminkäisen äidin kehtolaulu ja Lapin kesä avasivat oven maailmaan, johon oli ihana uppoutua. Minjan esittämä tuutulaulu oli herkkävireinen ja hänen äänessään kuulsi vivahteikkaan pehmeä ja hiljainen haavoittuvuus, joka teki oikeutta runolle. Mikaelin ilmaisuvoimainen ja herkkä tulkinta loi Lapin kesään melankolisen kauniin hetken, jossa pohjoisen taika ja elämän hetkellisyys kietoutuivat toisiinsa.
Yhteiskunnallista kipinää ja inhimillistä herkkyyttä
Ensimmäinen puoliajan kappaleet kuljettivat iltaa ihanasti eteenpäin. Marja-Leena Mikkolan kynästä lähtenyt runo Laulu tuottavista sijoituksista oli uhmakkaan kapinahenkinen ja toi ironisen ajankohtaisella tekstillään mukanaan pilkahduksen purevaa yhteiskuntakritiikkiä. Matin piano loi kappaleeseen terävän mahtipontisen rytmin ja ihmisluonnon vallanhimo kaikui Minja ja Mikaelin tulkinnassa hienosti. Köyhä olen, senhän tiedät kantoi mukanaan Maria Jotunin arkisen runouden painoa, Aulikki Oksasen Sinua, sinua rakastan, Hyvästi ja Sileäksi vasten sydäntä koskettivat syvältä ja saivat silmäni kostumaan. Kappaleiden sovituksissa oli jotain hyvin herkkää, ne antoivat tekstien hengittää ja tunteiden nousta pintaan omassa tahdissaan. Elvi Sinervon sävyltään vakava Punainen nauha kuvasi osuvasti ihmisarvoa ja toivoa sortoa vastaan. Minjan tulkinta etsi merkitystä kärsimyksestä ollen äärimmäisen latautunut.
Haurauden ja kauneuden sävyjä
Kylmät väreet kiirivät pitkin kehoa, kun Luis de Góngora y Argoten runo Kaikkein kaunein tyttö soi Aale Tynnin suomentamana lempeän melankolisesti Mikaelin laulaessa. Elämän ja rakkauden hetkellisyydestä muistuttava rakkauslyriikan helmi sai lisäpontta Minjan hypnoottisesta huilusta ja Matin piano viimeisteli kaipauksen ja kauneuden rinnakkaisuuden. Sydän tuntui ihan pakahtuvan kappaleen äärellä.
Kaj Chydeniuksen lauluja | Sakka mielen pohjalla: Minja Koski, Mikael Saari ja Matti Hussi, G Livelab Helsinki 18.9.2025
Ihmisyyden kerrokset saivat lisää syvällisiä sävyjä, kun Liisa Ryömän suomentama Johan Bargumin runo Sakka mielen pohjalla avasi rehellisesti mielen sameita vesiä, sitä haurautta ja itsetutkiskelua, jota Chydeniuksen sävelissä on aina läsnä. Minjan ja Mikaelin äänet kietoutuivat paljaan kauniisti toisiinsa, ja pianon tummat sävelet toivat kappaleeseen sopivasti levottomuutta.
Läheisyyden ja yhteyden hetkiä
Oli ihana siirtyä tunnetilasta toiseen ja antaa musiikin tehdä taikojaan. Matti Jaman yksinkertaisten sanojen siivittämä Tule minun kanssani kutsui olemaan lähellä ja kulkemaan yhdessä. Kappaleen voima loi iltaan lämpimän inhimillisen sävyn. Jukka Siirosen kynästä lähtenyt Sydän sydämeen liittyi soi hiljaisena yhteyden julistuksena ja muistutuksena siitä, miten hauras ihmisten välinen yhteys voi olla, ja miten rakkaus saattaa jäädä puolitiehen, vaikka kaipuu olisi todellinen. Joskus voi riittää, että sydämet koskettavat toisiaan edes hetkeksi.
Satiiria, herkkyyttä ja hiljaisia oivalluksia
Ironisen ja yhteiskunnallisesti humoristisen sävyn toi Mikaelin tulkitsema Marski helteessä. Jukka Itkosen mestarilliset sanat raottivat vallan kulisseja ja paljastivat niiden takaa inhimillisyyden, sen, mikä on haurasta, koomista ja yllättävänkin lähellä meitä kaikkia. Chydeniuksen sävellys korosti tekstin satiiria taitavasti: poliittinen sävy soi kirkkaana, mutta tunnelma oli kepeä. Kesäinen kuumuus tuntui lähes iholla ja sai ajatukset hetkellisesti karkaamaan menneisiin hellepäiviin.
Kaj Chydeniuksen lauluja | Marski helteessä: Mikael Saari, Minja Koski, Mikael Saari ja Matti Hussi, G Livelab Helsinki 18.9.2025
Jukka Itkosen Ilta oli yksinkertaisuudessaan kauniin viipyilevä, ja tekstin lyhyydestä huolimatta se sai Mikaelin tulkintana syvän ja koskettavan merkityksen. Haikeus jäi ilmaan kuin kesäillan viimeinen valonsäde, joka viipyy hetken ennen kuin katoaa yön syliin. Aila Meriluodon Jälkeenpäin oli täynnä menetystä ja muistoa sekä lempeää ymmärrystä siitä, miten kaikki tärkeä jää elämään jollain tavoin. Minjan tulkinta kappaleesta oli hauras ja se tuntui liukuvan yleisön yli voimakkaana tunteena. Huomasin jälleen pyyhkiväni silmäkulmiani peilatessani tekstiä omaan elämääni.
Lämmön ja jatkuvuuden jälkimainingit
Tuntui hienolta, että Minja ja Mikael pohjustivat kappaleita muistoillaan Kaj Chydeniuksesta ja kertoivat tältä saamistaan opeista. Se toi iltaan ihanaa lämpöä ja läheisyyttä muistuttaen siitä, että musiikki ja runous ovat aina myös sukupolvien välistä jatkumoa.
Ensimmäisen puoliajan päätti Elmer Diktoniuksen Ruis, joka Leena Krohnin suomentamana kuvasi väkevän kauniisti elämää, ihmisen sitkeyttä ja luonnon kiertokulkua. Mestarin muistotilaisuudessakin kuultu kappale sai maallisen hymnin vaikutteita, kun sävelkulku ja vahva rytmi yhdistyivät kauniisti Minjan, Mikaelin ja Matin tulkintana.
Kaj Chydeniuksen laulut resonoivat G Livelabissa | Lisää syvyyttä ja lämpöä jousien sulosoinnuista
Toisella puoliajalla ilta sai uudenlaisen soinnin, kun lavalle liittyivät myös viulisti Annukka Nevalainen-Lius ja sellisti Niklas Hagmark. Heidän myötään kokonaisuus sai lisää värejä: viulun kirkkaus ja sellon lämmin pohjasävy syvensivät tulkintoja. Jousien sulosoinnut kietoutuivat laulujen ympärille pehmeän lohduttavasti ja yhdessä viisikko teki kunniaa edesmenneen mestarin laajamittaiselle tuotannolle.
Hetkiä haurauden ja toivon välissä
Tyttö ja pihlaja avasi toisen puoliajan lempeästi. Minjan ääni kantoi mukanaan nuoruuden herkkää kaihoa ja haurasta voimaa. Jukka Siirosen teksti oli samaan aikaan lohdullinen ja odottava, kuin hiljainen rukous sen puolesta, ettei sydän uupuisi ikävään. On hienoa, että pihlajalla on suomalaisessa runoudessa vahva symbolinen paino vuodenaikojen kiertokulun todistajana. Tässä kappaleessa se soi muistuttaen siitä, että kauneus ja kaipaus voivat elää rinnakkain.
Irina Sissosen Minä pyy pesätön lintu kertoi juurettomuudesta ja vapaudesta, mutta myös kaipuusta kuulua johonkin, paikkaan, jota voisi kutsua kodikseen. Mikaelin tulkinta oli yhtä aikaa sydäntä särkevä ja vahva puhuen luopumisen tuskasta ja sisäisestä voimasta. Ja kun pala nousi kurkkuuni, jouset kulkivat tekstin rinnalla lohduttaen, syventäen ja antaen tilaa tunteessa viipyilylle.
Kesän ja elämän kiertokulku
Jukka Itkosen Ensi kesä sai hymyn huulilleni. Se oli ihanan arkinen ja elämänmakuinen kertomus kesäkuukausista ja nuoresta rakkaudesta sekä siitä miten kesällä kelpaa valvoa, koska ei malta mennä nukkumaan. Minjan ja Mikaelin äänet olivat lämpimät ja rauhalliset, ja heidän tulkintansa oli lupaus siitä, että ensi kesä on taas edessä.
Kaj Chydeniuksen lauluja | Minä pyy pesätön lintu: Mikael Saari, Minja Koski, Annukka Nevalainen-Lius ja Niklas Hagmark, G Livelab Helsinki 18.9.2025
Kehässä sen sijaan ravisteli. Elvi Sinervon tekstissä toivo ja epätoivo ottivat mittaa toisistaan. Minjan tulkinta oli intensiivinen ja haavoittuva, ja Matin piano seurasi tulkintaa herkeämättä, samoin Annukan ja Niklaksen jouset. Runo kuvastaa tarkasti poliittisen vainon aikana vankilassa oloa ja mielen sisäistä piinaa. Miten ihminen voi säilyttää minuutensa ja toivonsa suljetussa tilassa?
Elämän virta ja rakkauden rehellisyys
Pirkko Saision Maan korvessa kulkevi vielä liikkui herkästi hengellisyyden ja maallisuuden rajalla, viitaten vanhaan virteen Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, mutta teksti ei ollut uskonnollinen, vaan inhimillinen ja symbolinen. Mikaelin tulkinta oli täynnä inhimillistä haavoittuvuutta, kuvaten ihmisen elämänkaarta, jossa on kipua ja luopumistakin. Tämänkin kappaleen kerroksellisuus antoi hienosti tilaa omalle pohdinnalle konsertin aikana ja sen jälkeenkin. Haluan oli rehellinen ja kaunis. Satu Hassin runo sai Minjan tulkinnassa inhimillisen sävyn ja sanat resonoivat syvällä sisimmässäni ja tunnistin niissä paljon itseäni.
Marja-Leena Mikkolan Jäähyväiset oli täynnä lempeää haikeutta ja luopumista. Teksti kuvasi ihanalla tavalla sitä, että elämä jatkuu, vaikka jokin tärkeä vaihe päättyy. Runon tulkinta jätti jälkeensä rauhan ja tietoisuuden siitä, että jokaisella kohtaamisella on jälki, ja että se jälki kantaa. Suru muuttui soinnuksi ja sointi lohdutukseksi kuiskaten hyvästien sijaan kiitos. Miten lohduttavaa.
Rakkauden kaari ja musiikin jälkikaiku
Eila Kivikk’ahon Eräs oli Minjan ja Mikaelin herkkä tulkinta orastavista ihastumisen tunteista kevään korvalla. Kaunis sovitus korosti sitä hetkeä, kun tuntee yhteyden toiseen. Ei pahan pitkä kappale, mutta ah sitäkin ihanampi. Jos rakastat kaikui salissa rehellisen inhimillisenä. Matti Rossin kauniin ja puhuttelevan rakkausrunon tulkinta ei kuvannut rakkauden huumaa tai kiihkoa vaan sen olemusta silloin, kun rakkaus on ehtinyt kasvaa ymmärrykseksi ja lempeydeksi. Oli ihanaa laulaa myös mukana ja piirtää nimeä hiekkaan.
Kaj Chydeniuksen Miks en itkis meni ihon alle, ja Minjan tulkinta oli uskomattoman herkkä. Kappaleen sanat putoilivat paikoilleen kaikessa rauhassa, samoin kuin kyyneleet poskilleni vasta, kun olivat siihen valmiita. Pianon ja jousien sävyt toivat lohtua, ja kappaleen haikeus muuttui hyväksynnäksi siitä, että itkussa asuu ihmisyyden lämpö.
Kaj Chydeniuksen lauluja | Siivouslaulu: Minja Koski, Mikael Saari, Matti Hussi, Annukka Nevalainen-Lius ja Niklas Hagmark, G Livelab Helsinki 18.9.2025
Tunnelma keveni, kun viisikko esitti yhdessä Minjan sanoittaman kappaleen, Siivouslaulu, jonka Kaj oli säveltänyt. Jalan alle menevä rytmi sai hyvänolon tunteen leviämään ja herätti lämpimiä tunteita kotiseutua kohtaan. Ennen encorea kuultu Dan Anderssonin Epilogi, Kaj Chydeniuksen suomentamana, oli kaunis päätös ikimuistoiselle illalle. Runo toi esiin elämän pienet ilot ja muistutti musiikin hyvää tekevästä voimasta. Kun pysähdymme yhdessä kuuntelemaan ja tuntemaan, olemme läsnä toisillemme, ja juuri se on kaikkein arvokkainta.
Kaj Chydeniuksen laulut resonoivat G Livelabissa – Musiikkia, joka pysäytti ja antoi voimaa
Oli ilo olla mukana illassa, jossa laulut eivät olleet vain sävelmiä, vaan tarinoita elämästä, ihmisistä ja rakkaudesta. Herkkävireinen, lempeän surullinen, hauska ja liikuttava ilta oli juuri sellainen kuin Chydeniuksen musiikki parhaimmillaan on. Oli myös merkityksellistä kuulla, miten kappaleet löysivät uuden elämän Minjan, Mikaelin, Matin sekä Annukan ja Niklaksen osaavissa käsissä. Heidän tulkinnoissaan soi sama vilpitön rakkaus musiikkiin, joka oli Chydeniuksen työn ytimessä vuosikymmenien ajan.
On hienoa, että Texicalli Recordsin Martti Heikkinen on vaalinut tätä kulttuuriperintöä jo pitkään, tuottamalla levyjä muun muassa Chydeniuksen sävellyksistä. Se on tärkeää, sillä nämä laulut ansaitsevat tulla kuulluiksi yhä uudelleen. Siksi minäkin haluan edelleen ostaa LP- ja CD-levyjä ja kuunnella musiikkia niiltä tai radiosta. Fyysisen levyn soittaminen on aina oma rituaalinsa: ihanan hidasta, keskittynyttä ja täynnä suurta kunnioitusta musiikkia kohtaan.
Pääasia kuitenkin on, että sinäkin kuuntelet – omalla tavallasi.
❤️: Pilvi
Näistä lahjakkuuksista voit lukea lisää aiemmista artikkeleistani:
Minja Koski, Mikael Saari & Lumos-kvartetti: Göstan parhaat
Göstan joululaulut -levyarvio
Ja kun haluat kuulla heitä livenä, osta lippusi ainakin näille keikoille:
Göstan parhaat 6.12. | Lahti
Kaj Chydeniuksen lauluja 7.2. Oulu
Kaj Chydeniuksen lauluja 8.3. Lahti
Follow my blog with Bloglovin
