Kulttuuri

Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka

*yhteistyössä Teatteri Mundon kanssa

Mitä tapahtui, kun nainen avasi suunsa 1800-luvulla ja nykypäivänä?

Astun ensimmäistä kertaa sisään Uudenmaankatu 17:ssa sijaitsevaan puutaloon Turun Kupittaalla. Ovi narahtaa kuten vanhoissa taloissa kuuluukin ja eteeni avautuu pieni portaikko, josta saavun Teatteri Mundoon, pieneen huoneteatteriin. Olen tullut katsomaan Teatteri Mundon Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuotta kunnioittavaa kantaesitystä Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka.

Minut toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi ja pyydetään vaihtamaan kengät villasukkiin. Kenkien kopina jää narikkaan ja nyt on aika olla läsnä tässä hetkessä. Tuntuu hyvältä.

Räsymatot koristavat lattiaa ja maalaavat mummolan maisemaa.

Tepastelen villasukissani kodinomaisessa tilassa. Vanha kakluuni tuntuu vielä lämpimältä aistiessani paikan tunnelmaa valkoisesta teestä ja Leipomo Mannan kakusta nauttien. Räsymatot koristavat lattiaa ja maalaavat mummolan maisemaa. Ovi käy tiuhaan tahtiin ja ihmisiä virtaa sisään. Tila täyttyy puheensorinasta ja iloisista jälleennäkemisistä. Valtaosa saapujista on akkoja, mutta pari ukkoakin on uskaltautunut paikalle. Ilmapiiri on lämmin ja suvaitseva.

Hieman ennen seitsemää käsikirjoittaja-ohjaajat Sara Koiranen ja Vilja Lehtonen kertovat muutaman käytännön asian esitykseen liittyen. Luvassa on tunti ja kaksikymmentä minuuttia kestävä näytös, joka pitää sisällään voimakkaita ääniä, valoja, rivoa puhetta ja misogyniaa. Tunteita herättävä ja kohahduttava esitys on siis luvassa.

Astun esitystilaan, joka hurmaa pienuudellaan. Istumapaikkoja on noin kolmekymmentä. Näyttämötila sävähdyttää heti, sillä se on tapetoitu tunnettujen naisten kuvilla ja keskiössä on oikeutetusti Minna Canth.

Oikeustaistelija Minna Canth on ainoa nainen koulutaulusarjassa Suomen suurmiehet.

Valitsen ylärivin nurkkapaikan ja sammutan matkapuhelimeni. Pieni musta teatterivihkoni on mukana muistiinpanojen tekemistä varten. Oloni on jännittynyt. Valot sammuvat ja esitys alkaa.

Minna Canthin reinkarnaationa Suomen johtava akkatutkija

Lavalle astuu silkkiseen kukkakuvioituun aamutakkiin pukeutunut seinään sulautuja ja itsestään äärimmäisen epävarma Emma Johnson-Canth (Noora Happonen), joka ajattelee olevansa Minna Canthin reinkarnaatio. Hän on Suomen johtava akkatutkija ja kysyy arasti haluaisiko yleisö kuulla hänen tutkimuksestaan. Tietenkin haluamme ja hymy nousee Emman huulille saadessaan puhua meille elämäntyöstään. Onhan hän kerännyt materiaalia akkamuseoonsa 25 vuoden ja 13 päivän ajan. Luennoidessaan itselle tärkeästä aiheesta hän innostuu ja selvästi unohtaa vaatimattomuutensa.

Meissä jokaisessa on akkageeni.

Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka.

Emma Jonhson-Canth (Noora Happonen), kuva Brave Teddy, Jouni Kuru.

Millainen valtakunnan kauhein akka sitten on?

Emma kertoo hyvin eläväisesti, että akka ei ole lainkaan sama asia kuin nainen ja että akan aistit ovat ihmisnaaraan aisteja tarkemmat. Kuulemme, että usein akat saavat myös ukkolajin kiipeliin aistiensa kanssa. Akan ulkomuodolle on tyypillistä mm. leveä lantio, runsas povi ja kyömynenä. Liikkeelle lähtiessään akka usein ryömii, vaanii, ontuu tai kulkee potkukelkalla puhisten. Äärimmäisen mielenkiintoisesti ja tarkasti Emma avaa hankalan naisen määritelmää ja tuo kuvailu vie katsojan syvemmälle esitykseen.

Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka.

Jaana. Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka, kuva Brave Teddy, Jouni Kuru.

Huonoina aikoina akat elävät pahan sisun turvin.

Lavalla nähdään vain yksi näyttelijä, mutta monologiksi en näytöstä kuitenkaan koe. Happonen tulkitsee loistavasti nukettamalla myös rääväsuisen Jaanan roolin. Näytelmän tuottajan Anna-Maria Vänskän rakentama nukke, pikkuakka on sukua kotiakalle Akka Domicukselle ja täten Emman tekemän geenitutkimuksen läpimurto. Jaana kertoo rujosta elämästään ja luo eteemme toisenlaista naiskuvaa. Mustalaisten matkaan nuorena lähtenyt Jaana esittää vaikuttavan räp-sylkemisen Saatanan kumma, joka ottaa kantaa vanhustenhuoltoon, mielenterveysongelmiin, synnytystalkoisiin ja asunnottomien asemaan yhteiskunnassamme. Huomaan miettiväni, että mahtaakohan Jaana olla Emman (ja meidän muiden akkojen) sisäinen ääni, joka haluaa huutaa ulos häntä vaivaavat epäkohdat ja eriarvoitumisen tässä maailmassa.

Akkamuseo rohkeille ja epävarmoille akoille

Happonen on lavalla kuin kotonaan, sekä Emmana että Jaanana. Emma ei itse uskalla tuoda julki ajatuksiaan tasa-arvosta ja kaikkien sukupuolien yhdenvertaisuudesta vaan hän on suojautunut akkamuseon vahvojen ja tunnettujen naisten taakse. Eriarvoisuuden esiin nostaminen voikin olla pelottavaa, sillä riippumatta siitä miten asian tuo julki, se väistämättä herättää tunteita puolesta ja vastaan.

Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka.

Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka, kuva Brave Teddy, Jouni Kuru.

Minna Canth – tasa-arvon puolestapuhuja

Minna Canth rikkoi naisille asetetut ja rajat ja lakaisi ne maton alle. Sydämeni pompsahtaa kun Minna Cunt, mielikuva Minnasta, pääsee ääneen loistavasti toteutetun ääni- (Eero Auvinen) ja valosuunnittelun (Irene Lehtonen) kautta. Minna Cuntin ääntä esittää ukkosen lailla jyrisevästi ja vakuuttavasti Janette Räikkönen. Lisää syvyyttä esitykseen tuo se, että pääsemme videoprojisoinnin kautta käymään Kanttilassa. Lavastuksen on suunnitellut Vilja Lehtonen, joka omin käsin on asettanut akkamuseon väen paikoilleen. Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka on hänen taiteellinen opinnäytetyönsä Turun Taideakatemiassa.

Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka.

Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka, kuva Brave Teddy, Jouni Kuru.

Miksi pitää jaksaa jos koko maailma on vastaan?

Ahdistun ja silmäni kostuvat kun matkaamme pimenevässä tilassa painostavan äänimaailman kautta sikariportaan herrasmiesklubille, jossa miehet huorittelevat ja nauravat paskaisesti naisille. Misogynia ottaa vallan rankalla tavalla. Emmakin ahdistuu ja pohtii miksi taistella mahdotonta vastaan, sillä rakkauden pitäisi olla ääretöntä. Samalla hän miettii ja hakee omaa rooliaan maailmassa. Minna Cuntin ääni lohduttaa sanoen, että kaikki ihmiset ovat syntyneet samaan luonnonhelmaan ja että taivas ei tee eroa ihmisten välillä. Kaikki saavat osakseen yhtä lailla hyvää ja joutuvat kärsimään pahaa.

Anna tuulen viedä ja puhu heille, jotka ovat elossa.

Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka.

Emma ja Jaana. Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka, kuva Brave Teddy, Jouni Kuru.

Minna Cunt Minna Canthin jalanjillä

Teatteri Mundon esitys tuo lavalle Minna Canthin henkilönä, mutta myös aikansa kuvana. 1800-1900-lukujen taitteessa hänen tilansa kirjailijana ja naisten oikeuksien airueena oli hyvin rajattu. Rohkeasti ääntään käyttänyt Canth oli sanavalmis suunnannäyttäjä vaatien oikeutta, rakkautta ja tasa-arvoa. Hän oli myös seitsemän lapsen lempeä äiti ja ystävä, joka halusi olla ihmisten ympäröimänä. Hän pyrki keskustelemaan myös vihamiestensä kanssa ja halusi ymmärtää heidän kantansa asioista. Hän oli vahvuudessaan myös surullinen ja pelkäsi kävellä yksin kadulla. Tuntuu kauhealta, että kirkon puolelta järjestettiin aikanaan rukoustilaisuuksia, joissa toivottiin Canthin kirjoittajan käden halvaantumista.

Avaa suusi ja löydä oma kutsumuksesi

Teatteri Mundon Minna Cunt resonoi hyvin tässä ajassa ja eriarvoisuuden lisääntyessä. Lavalla nähdään samat teemat kuin Minna Canthin aikana ja niiden puolesta noustaan barrikadeille tänäkin päivänä. Esitys nostaa estradille tämän päivän upeat, rohkeat, kauniit ja sanavalmiit naistoimija-akat aikamme minnacantheina. Meillä akoilla on myös oikeus olla heikkoja ja epävarmoja ilman kauhean akan leimaa.

Ei maailma oo mitään ilman naista. Kehotanki joka pimuu ja mimmii. Antakaa kuulua ja antakaa haista. Tääl ei sitä tarvitse anteeksi pyytää. Millään tavoin ikinä ujostella, että ootte täydellisiä. Voitte tehdä ja mennä. Nainen, sanon sulle: Uneksi, lennä! – Tytöt, PMMP

Teatteri Mundon Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka ohjelmistossa 30.11.2019 asti. Esitystä suositellaan yli 12-vuotialle. Kaikki näytökset ovat loppuunvarattuja, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella teatterimundo@gmail.com.

PilviDonna

Artikkelin kuva Minna Cunt – Valtakunnan kauhein akka, kuva Brave Teddy, Jouni Kuru.

Lue myös aiempi blogipostaukseni Naisenergiaa Turun Kaupunginteatterin Taiteiden yössä.

Vastaa