Aamuvirkku, Kulttuuri, Matkailu

Kevääseen heräilevä Koroistenniemi

Oli hiljaisen viikon maanantai kun suuntasin autoni nokan kohti Turkua ja siellä sijaitsevaa kulttuurillisestikin merkittävää kohdetta. Kevääseen heräilevä Koroistenniemi on mitä mainioin paikka ladata akkuja ja retkeillä lähiseudulla näinä poikkeuksellisina aikoina. Saavuin Koroisiin hyvissä ajoin ennen puoltapäivää ja astuin ulos autosta tuulen tuivertaessa. Auringossa kylpevä niemi kutsui seireenien lailla luokseen nauttimaan alkavasta keväästä.

Historian havinaa Auran rannalla

Kevääseen heräilevä Koroistenniemi.

Koroinen on Suomen varhaisin tunnettu hengellinen ja maallinen hallintokeskus, joka sijaitsee Aurajoen ja Vähäjoen muodostamassa niemekkeessä. Piispanistuin siirrettiin Koroisiin Nousiaisista vuonna 1229 piispa Gregorius IX:n kirjeen mukaisesti. Kyseinen vuosi mainitaan usein myös Turun perustamisvuotena. Vauras Aurajokilaakso ja Koroistenniemi toimi kauppa- ja puolustuspaikkana jo ennen piispanistuinta. Jyrkkärantaista aluetta ympäröi vesi kolmesta suunnasta ja sinne rakennettiin sekä valli että kaivettiin vallihauta, joka oli ylitettävä laskusiltaa pitkin. Vedenpinta oli tuolloin neljä metriä nykyistä korkeammalla.

Kevääseen heräilevä Koroistenniemi.
Kevääseen heräilevä Koroistenniemi.

Maan kohoamisen johdosta kaupankäynnin keskus siirtyi vähitellen joen alajuoksulle ja kun Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön noin vuoden 1300 tienoilla, oli piispanistuimen myös luontaista siirtyä Turkuun ja nykyiselle paikalleen Unikankareen kummulle. Koroistenniemellä sijainnut hengellisen elämän keskus toimi kirkkona vielä 1300-luvulla ennenkuin Itä- ja Pohjanmeriä ryöstelleet saksalaiset aatelismiehet ja porvarit eli vitaaliveljet tuhosivat sen vuonna 1396.

Arvokas muinaismuistoalue voimissaan

Kevääseen heräilevä Koroistenniemi.

Koroistenniemen merkitys paljastui 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kaivauksien yhteydessä ja tällöin valtio pakkolunasti alueen. Samalla niemen rakennusten rauniot restauroitiin ja suojattiin. Tässä yhteydessä nykyäänkin nähtävät kivijalat jätettiin esiin siten, että ne eivät pääse liikkumaan. Valkoinen risti pystytettiin entisen kirkon paikalle 1950-luvun alussa. Vuonna 2014 Koroistenniemen hoitovastuu siirtyi Metsähallitukselle. Aiemmin siitä pitivät huolta Turun historiallinen museo, Turun kaupungin kulttuurilautakunta ja Museovirasto, joka edelleen valvoo hoitotoimenpiteiden suorittamista. Koroisissa toimii tänä päivänä yleishyödyllinen kulttuuriyhdistys Elävän Kulttuurin Koroinen ry, jonka toimintaa värittävät kestävät arvot ja monikulttuurisuus. Yhdistys myös vuokraa ja ylläpitää Koroisten vanhaa maatilaa.

Koroistenniemi on yksi maamme merkittävimpiä rakennettuja kulttuuriympäristöjä

Kevääseen heräilevä Koroistenniemi.

Luettuani Koroistenniemen infotaulut tarkkaan läpi oli vuoro tutustua tarkemmin alueeseen, jossa historia on vahvasti läsnä yhä tänäkin päivänä. Palasin ajassa taaksepäin ja annoin mielikuvitukseni lentää kun istahdin penkille lukemaan lisää Koroistenniemestä pari vuotta sitten saamastani Turun seudun luontoretkioppaasta. Samalla ihailin Aurajoen kaunista kulttuurimaisemaa antaen katseeni viipyillä kumpuilevassa maastossa. Miten paljon nämä historialliset laidunmaat sekä luonnonsuojelullisia arvoja omaamat niityt ovatkaan nähneet ja kuulleet.

Omaa aikaa luontoäänien ympäröimänä

Kevääseen heräilevä Koroistenniemi.

Pilvet lipuivat ylläni kun hissuksiin kävelin alas rinnettä kohti Aurajokeen laskevaa Vähäjokea ja kivien välistä solisevan veden ääni rauhoitti mieleni. Istahdin rantakivelle ja siemailin aiemmin aamulla tekemääni mansikkasmoothieta. Tuntui hyvältä olla tässä hetkessä ja juuri tällä paikalla ja antaa luontoäidin tehdä taikojaan silmieni alla.

Maiseman väritys oli vielä kovin ruskeanharmaata, mutta siellä täällä näin suloisia kevään merkkejä polkuja ja rantauomia tutkiessani. Rantatöyräällä kasvavien puiden silmut olivat kauniisti hiirenkorvalla ja niityn rakosista valoa kohti kurottavat kasvinalut puskivat innokkaasti ylöspäin.

Aurajoen kulttuuripolku vie mennessään

Turun keskustasta pääsee kätevästi Koroisiin Aurajoen kulttuuripolkua pitkin ja moni olikin lähtenyt liikkeelle kauniina kevätpäivänä. Oli hienoa huomata muita kulkijoita tarkkaillessani, että kaikki antoivat toisilleen tilaa ja pitivät selkeästi huolta turvavälistä kanssaihmisiin. Piskuisen Vähäjoen ylittävällä kevyen liikenteen sillalla näin useamman ulkoilijan, mutta Koroistenniemen rantatöyräillä sain olla ihan itsekseni muutamaa muinausmuistoalueeseen tutustujaa lukuunottamatta.

Aarteita sydämen sopukoihin

Tuulen humina ja auringonpaiste hellivät hipiääni ja antoivat samalla aikaa ajatella asioita. Aurajoen rantamaisemissa koin melkoisen konsertin kun lokit, naakat ja sorsat fiilistelivät uuden alkua. Urbaania kontrastia lintujen laululle antoivat kirkonkellojen soinnut, veden pinnasta lisää pontta saava Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen väestöhälytinjärjestelmän kokeilumerkki (testaus joka kuun ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12) sekä VR:n ohikiitävät junat äänineen. Tunsin itseni vapaaksi kuin taivaan lintu ja silti kovin pieneksi tämän kaiken keskellä. Taisi siinä kyynelkin vierähtää.

Luonnosta ja hiljaisuudesta voimaa

Keväinen viima sai sormeni kipristelemään ja tunsin auringon antaneen kevään ensimmäisen punan poskilleni käyskennellessäni Koroistenniemellä noin kolmen tunnin ajan. Höyheniä, sulkia ja simpukoita ihaillessani en voinut kuin olla kiitollinen tästä kaikesta. Mieltäni lämmitti myös se, että olin saanut ikävien aikojen keskellä nauttia hiljaisuudesta ja luonnon parantavasta vaikutuksesta.

Kevät – tuo vuodenajoistamme toiveikkain

Näinä epävarmoina aikoina vuodenajoista toiveikkain tuo lohtua. Valon määrä lisääntyy ja ihmiset tuntuvat olevan hieman lähempänä toisiaan, vaikkakin fyysisesti etäällä. Pidetään itsestämme sekä lähimmäisistämme huolta. Ollaan läsnä ja annetaan lohtua tässä ajassa sitä tarvitseville. Aurinkoiseen päivääni toi iloa myös kauniisti harmaantunut, toisen siipensä menettänyt, Koroisten enkeli, joka tervehti minua kuiskaten: ”Tästäkin selvitään, yhdessä.”

Pilvi – Aamuvirkku

Oletko jo käynyt Naantalin Luolalanjärvellä? Mikäli et niin inspiroidu ja lue aiempi postaukseni Luolalanjärvi – Naantalin historiallinen hyväntekijä. Mikäli kaipaat merta edemmäs niin unelmoi tulevasta lähtemällä Unnan ja minun matkassa Ahvenanmaalle Primadonnien testissä: Miniloma Ahvenanmaalla.

Vastaa