Kulttuuri

Kaunotar ja Hirviö Turun Nuoressa Teatterissa

Kaunotar ja Hirviö_Turun Nuori Teatteri_4_web

Jos pyytäisin sinua mainitsemaan kaikki ne asiat, joita rakastat – kuinka kauan kestäisi että mainitsisit itsesi?

*yhteistyössä Turun Nuoren Teatterin kanssa.

Turun Nuoren Teatterin syksyn 2019 suurproduktio Kaunotar ja Hirviö on klassikkotarina erilaisuuden rikkaudesta ja sisäisen kauneuden tärkeydestä. Kyseessä on alunperin tunnettu ranskalainen kansansatu, jonka kaksi ensimmäistä versiota kirjoitettiin jo 1750-luvun puolivälissä. Kirjoittajina olivat tällöin kaksi naista, mikä oli tuohon aikaan harvinaisempaa.

Turun Nuoren Teatterin näytelmän käsikirjoituksesta vastaa Mike Pohjola, joka on aikaisemmin käsikirjoittanut muun muassa Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 tuotetun 1827 – Infernal Musicalin Turun Nuorelle Teatterille. Ohjauksen punaisia lankoja pitää taitavasti käsissään teatterin oma kasvatti Jere Hultin, joka on ohjannut useampia teoksia, viimeisimpänä keväällä 2019 Mullan alle Jo-Jo Teatterissa.

Lavalla nähdään 37 nuoren näyttelijän ensemble ja työryhmä koostuu 9-25 vuotiaista. Mukana on sekä ensikertalaisia että jo yli kymmenen vuotta mukana olleita lapsia ja nuoria.

Kaunotar ja Hirviö_Turun Nuori Teatteri_2
Vas. Markiisi Chirac (Hanna Lindqvist) ja Ludvig XIV (Eero Laine), taustalla Aurinkokuninkaan hoviväkeä ja kyläläisiä. Kuva: Mikko Vihervaara.

Syksyn suurproduktio käsittelee tärkeitä teemoja

Turun Nuoren Teatterin näytelmä Kaunotar ja Hirviö vie aikamatkalle 1600-luvun Ranskaan, jolloin maata hallitsee itsekäs ja hyvin pinnallinen Aurinkokuningas Ludvig XIV. Versaillesin hulppean palatsin kultaiset seinät alkavat kuitenkin rapistua, kun Ludvig muuttuu taikapeiliin katsottuaan kaameaksi Hirviöksi, jota kaikki pelkäävät. Kun köyhän peruukintekijän tytär, Kaunotar, eksyy noiduttuun palatsiin, käynnistyy tapahtumien sarja, josta katsoja voi etsiä vastauksia myös omaan elämäänsä. On selvää, että kauneus on katsojan silmässä ja jokainen haluaisi saada osakseen rakkautta, jossa sisin merkitsee enemmäin kuin ulkokuori.

Kaunotar ja Hirviö Turun Nuoressa Teatterissa on kestoltaan kaksi tuntia sisältäen väliajan. Lavalla nähdään moninainen joukko persoonallisia hahmoja kohtauksien vaihdellessa vauhdikkaasti eri paikkojen välillä. Nuorista näyttelijänaluista sykkivä energia on käsinkosketeltava ja erityisesti joukkolaulukohtaukset saavat kylmät väreet nousemaan iholle. Niitä olisi saanut olla vielä enemmänkin! Kohtauksia ja ilmaisuja on hiottu huolella ja on ilo nähdä kuinka suurella sydämellä jokainen näytelmässä mukana oleva lapsi ja nuori rooliaan tekee. Samoin ilahduttaa katsomossa kihisevä jännitys, jonka nuoret lapsikatsojat saavat aikaan.


Teatteri on lumoavaa katsojan tai näyttelijän iästä riippumatta.

Kaunotar ja Hirviö_Turun Nuori Teatteri_7
Takana Chiracin markiisi (Hanna Lindqvist), edessä kätyrit (Kerttuli Nera ja Helmi Laurinen). Kuva: Mikko Vihervaara.

Näytelmän ytimessä käsitellään sisäistä ja ulkoista kauneutta. On hienoa, että Turun Nuori Teatteri tuo näin kauneutta ihannoivalla sosiaalisen median aikakaudella esiin kuinka on tärkeää osata katsoa pintaa syvemmälle. Sosiaalisen median kautta moni on saanut keinon itsensä ilmaisuun. Yhteiskunta ja sosiaaliset verkostot ovat kuitenkin nopeasti luoneet normit ja standardit siitä, mikä yleisesti nähdään kauniina ja hyväksyttävänä. Tämä luo paineita ja erityisesti se vaikuttaa nuoriin, jotka etsivät itseään ja paikkaansa maailmassa. Satuttavat sanat ja ilkeät kommentit voivat haavoittaa nuorta mieltä ja niiden vaikutus kantaa pitkälle.

Kaunotar ja Hirviö on kukitettu hahmoilla, jotka pinnallisuudessaan eivät näe ulkokuorta syvemmälle keskittyen vain silmällä nähtävään ja yleisesti hyväksyttyyn kauneuteen. Näytelmä käsitteleekin kauneutta teemana, jossa katsoja alkaa pohtia ”mikä oikeasti on kauneutta?”. Onko kauneus silmää miellyttäviä kavonpiirteitä, meikkejä, maalauksia, esineitä? Vai onko kauneutta lempeys, toisten huomioon ottaminen, oman itsensä arvostus ja toista rakastaminen tämän ulkomuodosta välittämättä. Onko ulkomuodolla oikeasti väliä kun puhutaan todellisesta sisäisestä kauneudesta?

Kaunottaren ja Hirviön energinen näyttelijäjoukko tutkiskelee sisäistä kauneutta

Näytelmä alkaa Ennustajan, Onerva Leinon, monologilla, joka on hyvin rakennettu ja loitsuaminen rimmaa ja saa meidät hymyilemään. Leinon roolisuoritus tempaisee mukaansa ja sitä on ilo katsella hänen toimiessaan eräänlaisena sisäänheittäjänä tarinaan. Alkukohtaus esittelee myös näytelmän pahiksen, Chiracin markiisiin, jota pirullisen taidokkaasti esittää Hanna Lindqvist. Markiisi juonittelee läpi näytelmän ja hänestä oikein huokuu katsomoon asti käsinkosketeltava pahansuovuus. Lindqvist pääseekin herkuttelemaan markiisin pahismaisuudella ja onnistuu loistavasti niin lauluosuuksissaan kuin hienosti koreografioidussa miekkailukohtauksessa.

Kaunotar ja Hirviö_Turun Nuori Teatteri_6
Ennustaja (Onerva Leino). Kuva: Mikko Vihervaara.

Peruukintekijän tytärtä Katherinea / Kaunotarta näyttelee Kaisla Silfver. Silfverin hahmo on hyvin rakennettu ja Kaunottaressa ilmenee hyvin kuinka ympärillä olevat mielipiteet ja arvot vaikuttavat kehen tahansa meistä. Hyvin alussa näytelmää Katherine päättää, että haluaa itseään kutsuttavan Kaunottareksi. Ilmentääkö tämä pinnallisuutta vai oman itsensä arvostusta? Kaunotar myös kavahtaa Hirviön rumuutta, mutta lopulta osaa kuitenkin nähdä ulkokuoren alle. Kauneuden tunnistaminen vaatii Kaunottarelta myös sisäistä rohkeutta, sillä häneen selvästi vaikuttaa ajatusmaailmana se mikä on sosiaalisesti hyväksyttävää.


Tulisiko meidän osata puhutella itseämme kauniilla sanoilla, sillä itseämmehän me aina kuuntelemme?

Kaunotar ja Hirviö_Turun Nuori Teatteri_3
Vas. Kaunotar (Kaisla Silfver), isä (Rasmus Hirvonen) ja velkoja (Cecilia Degenhardt). Kuva: Mikko Vihervaara.

Aurinkokuningas Ludvig XIV:tä näyttelee Eero Laine. Laineen roolisuoritusta ei voi seurata muuta kuin virnistellen, niin täysin itseensä pakahtuneen tyytyväinen Ludvig on. Hän on aivan marinoitunut hovinsa suosionosoituksissa ja hänen oma erinomaisuutensa on aivopessyt hänet totaalisesti. Laine ilmaisee myös raastavan surullisesti omiin mielikuviinsa vangiksi jäänyttä heijastusta itsestään peilin vankina.

Hirviötä taidokkaasti näyttelevä Jussi Virtanen on tuttu kasvo useammasta roolistaan Turun Nuoressa Teatterissa ja Jo-Jo Teatterissa. Yksi vaikuttavimmista kohtauksista on ensimmäisen puoliajan loppu ja Hirviön ensinäyttäytyminen yleisölle. Raunioksi luhistunut Hirviö piinaa itseänsä linnansa peilisalissa etsien siellä menetettyä kuvaansa heijastuksista, jotka aikaisemmin olivat hänelle niin suosiollisia. Valtaa havitteleva Chiracin markiisi tuntuu olevan kuin piru hirviön olkapäällä, kuiskien loukkauksia ja ilkeyksiä Hirviön korvaan. Tästäkin tulee mieleen kuinka syvästi ulkopuolisten kommentointi omasta ulkomuodostamme meihin vaikuttaa ja kuinka helppoa meidän on uskoa toisten mielipiteisiin meistä.

Yksi hauskinta ja ilmeikkäisintä hovimaalari ja arkitehti Le Brunin roolia esittää Armi Wahlroos ja hänen roolisuoritustaan on hauskaa seurata. Wahlroosin ilmeikkäät silmät ja nokkelat letkautukset pistävät katsojan hihittelemään Ranskan varsin päättömän (tai tässä tapauksessa kädettömän) hovin kaaosmaista touhuamista.

Kaunotar ja Hirviö_Turun Nuori Teatteri_5
Taidemaalari Le Brun (Armi Wahlroos) ja arkkitehti Mansart (Jasmin Iacovone). Kuva: Mikko Vihervaara.

Katherinen / Kaunottaren pinnallisia ja alati meikkiään korjaavia sisaria Brigitteä ja Margueriteä näyttelevät Aino Lagus (Brigitte) ja Inka Virtanen (Marguerite). He ovat yhdessä kerrassaan mainio parivaljakko, joka täydentää toistensa lauseita hyvin suvereenisti ja heidän dynamiikkansa toimii loistavasti. Tälläytyneet sisarukset ovat kateellisia siskolleen ja haukkuvat tätä mitä moninaisimmilla nimillä. Hekin kuitenkin liikuttuvat kun Kaunotar jättää kotinsa lupautuessaan Chiracin markiisin puolisoksi. Myös Kaunottaren energinen veljes-kolmikko Jean-Pierre (Saara Liljavirta), Jean-Paul (Julia Vuori), Jean-Jean (Siiri Liljavirta) pelaavat yhteen taidokkaasti.

Sisarusjoukkueet ovat yksi esimerkki Kaunottaren ja Hirviön dynaamisista duoista ja kolmikoista. Hultin on ohjauksessaan onnistunut luomaan näyttelijäjoukosta energisen sekoituksen, joka vie hyvällä flow’lla tarinaa eteenpäin.

Sinä riität juuri sellaisena kuin olet

On hienoa, että Turun Nuori Teatteri peilaa tälläkin näytelmällään ajankohtaisia aiheita. Yksinäisyys, erilaisuus ja kiusaaminen ovat tässä ajassa kaikkien keskusteluissa ja herättävät suuria tunteita. On tärkeää muistaa, että jokainen riittää juuri sellaisena kuin on ja että ystävällinen sana tai kosketus voi muuttaa ihmisen koko elämän suunnan. Kaunotar ja Hirviö vastaa osaltaan tarpeeseen käsitellä näitä asioita. Meidän kaikkien, lasten, nuorten ja aikuisten, on hyvä hallita omaa sisäistä puhetta ja kehittää sitä myönteisemmäksi.

Kaunotar ja Hirviö Turun Nuoressa Teatterissa 15.9.-8.12.2019. Liput esityksiin Lippu.fi:stä.

Tekstin artikkelikuva: Aurinkokuninkaan hovinaisia, vas. Chevreusen herttuatar (Jenni Nerg), Maintenonin markiisitar (Iida Arki) ja Louise (Jenny Karlsson). Kuva: Mikko Vihervaara.

Vastaa