Kulttuuri

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen, Turun Kaupunginteatteri

Welcome to Cabaret! Primadonnien teatterisyksyn 2020 pyöräytti käyntiin Turun Kaupunginteatterin vaikuttava ja intensiivinen tulkinta klassikkomusikaalista Cabaret. Pitkän teatterittoman kauden jälkeen taitavan työryhmän valtava energia ja taito pitää yleisö hyppysissään sai meiltä lähestulkoon tajun kankaalle. Uusi tuttavuus ja teoksen säkenöivä tähti veti ajatuksemme puoleensa niin esityksen aikana kuin sen jälkeenkin. Päätimme siis pyytää haastatteluun itsensä Cabaretin MC:n eli Seremoniamestarin, näyttelijä Miiko Toiviaisen. Tässä taitavan nuoren näyttelijän ajatuksia näyttelijäntyöstä sekä Cabaretin pyörteistä.

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen.
Miiko Toiviainen ja Primadonnat Turun Kaupunginteatterin lämpiössä.

Piirtämisestä teatterin pariin

Saavumme Turun Kaupunginteatterille syksyisenä perjantai-iltapäivänä. Cabaretin esityksen alkuun on kolme tuntia ja olemme sopineet Miikon kanssa treffit ennen sitä. Aurajoki soljuu teatteritalon vierellä ja liikenteessä näkyy perjantaikuhinaa. Pian paikalle pyöräilee takin helmat hulmuten iloinen näyttelijä, joka vilkuttaa meille jo kaukaa. Meillä on tunnusmerkkinä kasvoillamme punaiset Tabi Unelmamatkatkasvosuojukset.

Energinen ja lempeä-ääninen näyttelijä neuvottelee meille aulapalveluvastaava Göten kanssa haastattelutilan Turun Kaupunginteatterin lämpiöstä, joka on vielä tyhjillään ennen esityksen alun valmisteluja. Rupattelu sujuu kuin luonnostaan ja Miikosta välittyy sydämellinen avoimuus ja terävä ammattitaito heti alusta alkaen.

Siitä hetkestä alkaen tiesin, että mun on tehtävä teatteria.

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen.
Miiko Toiviainen Turun Kaupunginteatterissa.

Kysymmekin ensimmäiseksi, milloin oli se hetki, kun Miiko tiesi, että hänestä tulee näyttelijä. Miiko hymyilee ja avaa meille tarinaansa.

”Itse asetan sen lukion jälkeiseen vuoteen. Siinä oli sellainen tienristeys, missä mietin, että haluaisin tehdä joko musiikkia, teatteria tai taidetta eli piirtää, koska kaikki nämä asiat olivat lukiossa yhtä vahvoilla.”

Miiko kertoo olleensa lukion jälkeisen vuoden piirtämässä sarjakuvia kansanopistossa ja samaan aikaan näytelleensä paikallisessa musikaalissa. Hyvin nopeasti hän huomasi kuitenkin odottavansa vain teatteritreenejä. Teatterilla olo tuntui kuin olisi ollut kotona.

”Huomasin myös, etten nauti siitä, että mua käsketään piirtämään jotain. Oli hyvä huomata, että piirtämistä en halua tehdä rahasta. Se sai jäädä harrastukseksi.” Miiko pohtii.

Miikon näyttelijänura on saanut vahvan alkusysäyksen. Hän kertoo kokeneensa yhdessä ensimmäisistä esityksistään todella voimakkaan ja fyysisen kokemuksen yhteenkuuluvuudesta ja siitä, että on juuri oikeassa paikassa.

”Siitä hetkestä alkaen tiesin, että mun on tehtävä teatteria ja jos en pääsisi opiskelemaan sitä niin mun pitäisi jollain toisella tavalla hankkiutua sen pariin.”

Tämä oivallus ja tavoitteen kirkastuminen toimivat tienviittoina Miikolle, joka valittiinkin pian tämän jälkeen Lahteen opiskelemaan musiikkiteatteria ja sen jälkeen Teatterikorkeakouluun.

Henkilökohtaisesti tärkeitä rooleja

Miiko on nuorella iällään tehnyt jo vaikuttavan repertuaarin erilaisia rooleja ympäri Suomea ja hänen monologinsa Kepeä elämäni palkittiin vuoden parhaana monologina 2020. Pyydämme Miikoa valitsemaan kolme roolia, jotka ovat olleet hänen tähänastisen uransa mieleenpainuvimmat.

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen.
Cabaret. Seremoniamestari (Miiko Toiviainen). Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

”Turun Kaupunginteatterin Cabaret-musikaalin Seremoniamestarin rooli on monella tavalla minulle tärkein rooli, ainakin tällä hetkellä. Tuntuu, että olen saanut todella paljon vaikuttaa siihen, millainen rooli on.”

Miiko on iloinen siitä, että Cabaretin MC:n roolissa hänellä on ollut enemmän vapautta kuin koskaan aikaisemmin missään käsikirjoitetussa roolissa.

Seremoniamestarin rooli on monella tavalla minulle tärkein rooli.

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen.
Cabaret. Seremoniamestari (Miiko Toiviainen). Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

”Olen saanut vaikuttaa aika suoraan maailmankuvaan, mikä esityksessä on ja tekeminen ohjaajan ja koko työryhmän kanssa on ollut tosi yhteistä. Koko treeniprosessi on ollut aivan ihana ja se on ollut kaikin tavoin palkitsevaa.” Miiko kertoo ja jatkaa, että Seremoniamestarin rooli sekä Cabaret-musikaalin maailma tuntuvat hänelle hyvin omalta. Siksi hänen onkin luontaista valita tämä rooli yhdeksi merkityksellisimmistä rooleista urallaan.

Toiseksi rooliksi Miikon TOP3:ssa nousee tällä hetkellä kehitteillä olevan amerikkalaisen XY-musikaalin Chris, jota hän pääsi ensimmäisenä esittämään yleisölle West End -näyttelijöiden kanssa Lontoossa 2017 ja Broadway-näyttelijöiden kanssa New Yorkissa 2018.

XY-musikaali kulkee edelleen mukanani tietyllä tavalla.

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen.
XY-musikaali, Chris (Miiko Toiviainen). Kuva Tim Hall.

”XY-teosta kehiteltiin uuden musikaalin festivaaleilla (Lontoon From Page to Stage ja New Yorkin NAMT), ja siellä yleisö näki musikaalia ensimmäistä kertaa. Se oli itselleni monella tavalla todella tärkeää ja musikaali kulkee edelleen mukanani tietyllä tavalla.”

Miiko avaa meille musikaalin tarinaa, joka kertoo intersukupuolisesta miehestä, joka kasvatettiin tytön sosiaalisessa roolissa.

”Chris käsittelee siinä ensimmäistä romanttista suhdettaan ja samalla omaa suhdettaan miehuuteen ja menneisyyteensä. Rooli oli sisällöltään sellainen, että en edes kuvitellut, että pääsisin näkemään sellaista musikaalia, saati sitten näyttelemään sellaisessa.”

Miiko koki hyvin tärkeäksi, että hän pääsi myös vaikuttamaan siihen millainen roolihahmo Chris on ja muokkaamaan myös musikaalin käsikirjoitusta.

Kolmannesta roolista puhuessaan Miikon kasvoille nousee valloittava hymy, kun hän kertoo mieleenpainuvasta roolistaan Alfredina HKT:n vuoden 2016 musikaalissa Vampyyrien tanssi.

Oli tosi kivaa leikkiä vampyyria ja ujoa vampyyrintappajaa.

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen.
Vampyyrien tanssi, Alfred (Miiko Toiviainen). Kuva Mirka Kleemola, Helsingin Kaupunginteatteri.

”Tämä roolin koen tärkeänä siksi, että se oli ensimmäinen pääroolini musikaalissa. Rakastuin ennenkaikkea Helsingin Kaupunginteatteriin ja kaikkiin ihmisiin, joita siellä on töissä. Olin silloin vielä koulussa ja koin kaikenlaisia jännityksiä liittyen siihen millaista on tehdä isosti töitä.”

Miiko kertoo kuitenkin kaikkien ennakkoluulojen ja pelkojen hävinneen nopeasti, sillä yhdessä tekeminen oli suurenmoista. ”Oli myös tosi kivaa leikkiä vampyyria ja ujoa vampyyrintappajaa”, naurahtaa Miiko ja yhdymme hänen kuplivaan nauruunsa. Kukapa vampyyrielokuvia tai näytelmiä nähnyt ei salaa unelmoisi päästä näyttelemään sellaisessa.

Päättäväisesti kohti unelmarooleja

Kysymme Miikolta mistä roolista hän unelmoi, ja hän kertoo, ettei hänellä ole varsinaisesti listaa rooleista, joita haluaisi tehdä. Siitä hän on kuitenkin kiitollinen, että saa parhaillaan tehdä yhtä unelmarooleistaan, Cabaretin Seremoniamestaria.

Kun kuulin, että Cabaret tehdään, pyrin kaikin keinoin kohti MC:n roolia.

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen.
Cabaret. Kit Kat -klubilla Seremoniamestari (Miiko-Toiviainen), Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson) ja ensemble. Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

”Kun kuulin, että Cabaret tehdään, pyrin kaikin keinoin kohti MC:n roolia,” toteaa Miiko päättäväisesti. Hän kertoo virallisesti hakeneensa Cabaretin ensembleen, mutta tuoneensa castingiin vain Seremoniamestarille tarkoitettuja kappaleita. Näyttelijän päämäärätietoisuus palkittiin ja Miiko valittiin Seremoniamestarin rooliin. Tästäpä olisi opittavaa itse kullakin – jos jotain todella haluaa, on sitä kohti pyrittävä kaikin keinoin!

Miiko haaveilee myös Jason Robert Brownin rooleista, koska tämä kirjoittaa näyttelijöille ihanaa musiikkia. Näyttelijä kertoo, että hänestä on kiinnostavaa tehdä musiikkiteatteria ja tunnustaa olevansa modernin musikaalin ystävä.

Ajattelen, että ehkä ne suurimmat unelmaroolit ovat kaikki vielä tekemättä tai kenties ylipäätään vielä syntymättä.

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen.
Cabaret. Seremoniamestari (Miiko Toiviainen). Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

”Kaiken kaikkiaan kuitenkin ajattelen, että ehkä ne suurimmat unelmaroolit ovat kaikki vielä tekemättä tai kenties ylipäätään vielä syntymättä,” pohdiskelee Miiko mietteliäänä.

Miiko kertoo meille, että näyttelijänä hän valmistautuu rooleihinsa hyvin ennakkoon. Hän pitää kotitöistä ja lähdemateriaalien tutkimisesta etukäteen, jos sellaista on saatavilla. Miikon valmistautumiseen kuuluvat muun muassa huolelliset kohtausanalyysit, tekstin tutkiminen ja hän myös selvittää tarkkaan mitä hänen hahmostaan käsikirjoituksessa sanotaan.

”Pyrin kuitenkin ennen kaikkea siihen, etten anna asioiden lukkiutua, sillä koen tärkeäksi, että roolini heräävät henkiin treenisalissa ja muiden kanssa harjoitellessa,” toteaa Miiko ja jatkaa, ”käsikirjoituksessa on kaikki tieto, mutta itse fysiikka, ääni ja eleet rakentuvat luontaisesti yhdessä harjoitellessa.”

Kysymme vielä Miikon idoleista ja kenen kanssa hän haluaisi viettää tunnin aikaa ja miksi. Miiko pohtii kysymystämme jonkin aikaa ennen kuin vastaa. ”Ajattelen, että tunnissa on aika vaikeaa oppia näyttelijäntyöstä mitään, varsinkin jos vaan ollaan ja jutellaan. Siksi valitsen Heath Ledgerin, jotta voisin vain teeskennellä, ettei hän ole kuollut. Onhan noita muitakin upeita näyttelijöitä, mutta hänen menehtymisensä harmittaa.”

Roolini heräävät henkiin treenisalissa ja muiden kanssa harjoitellessa.

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen.
Cabaret. Seremoniamestari (Miiko Toiviainen). Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

Cabaretin Seremoniamestarin hahmo on aikansa kuva ja pitää yleisöä hyppysissään

Keskustelumme palaa uudestaan Miikon herkulliseen Seremoniamestarin rooliin Turun Kaupunginteatterin Cabaretissa. Kysymme Miikolta miten hän itse selittäisi hahmonsa funktion henkilölle, joka ei tiedä musikaalin juonesta mitään.

”Cabaretin Seremoniamestari toimii linkkinä yleisön ja fiktion välillä. Hän on hahmo, joka on olemassa yhtälailla sekä Berliinissä 1930-luvulla että Turussa vuonna 2020. Nämä molemmat ovat yhtä painavia todellisuuksia esityksessä. Hän on hahmo, joka laittaa Cabaretin tarinan liikkeelle ja pitää huolen siitä, että se pysyy käynnissä.”

Pohdimme yhdessä Seremoniamestarin roolin ulottuvuuksia. Kerromme Miikolle myös, kuinka meille oli esityksen aikana tullut tunne siitä kuinka Seremoniamestari, ylhäisessä yksinäisyydessään ja pidäkkeettömässä viekoittelevaisuudessan, kuvasti meille itse Berliinin kaupunkia. Miiko nyökkää ja pohtii ääneen, ”Se on kiinnostavaa, koska Seremoniamestari ei varsinaisesti ole hahmo, hänellä ei ole dialogia eikä kukaan puhu hänelle eikä hänellä ole nimeä, jota kukaan mainitsisi missään vaiheessa. Tästä huolimatta, hän on vahva ja erottamaton osa Cabaretia.”

Seremoniamestari toimii linkkinä yleisön ja fiktion välillä.

Cabaret. Kit Kat -klubilla ensemble, Fräulein Schneider (Riitta Salminen) ja ylhäällä Seremoniamestari (Miiko Toiviainen). Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

Miiko kertoo valmistautuneensa Seremoniamestarin rooliin lukemalla analyyseja, tutkimuksia, muiden näyttelijöiden haastatteluja sekä fiiliksiä hahmosta. Hän löysi paljon erilaisia tulkintoja siitä, mitä hahmo itse asiassa edustaa.

”Hahmo tehtiin alunperin nimenomaan edustamaan Saksaa, joka luisuu fasismiin. Hahmo on siis käytännössä ainoastaan metafora Saksalle,” Miiko kertoo ja jatkaa, ”lisäksi musikaalin ensimmäisissä versioissa 1960-luvulla ja myöhemminkin, Seremoniamestarin hahmoon on jollain tavalla rinnastettu myös queer-estetiikkaa sekä fasismia tavalla, jota en itse voi allekirjoittaa. Toki tämä on tulkinnanvaraista eikä yleisö ole sitä välttämättä niin nähnyt, mutta niissä tulkinnoissa ikään kuin vihjaillaan, että queeriys houkuttelee ihmisiä pauloihinsa ja niin sanotusti pimeälle puolelle samalla tavalla kuin fasismi.”

Tietyllä tavalla Kit Kat -klubi edustaakin Saksaa sekä vapautta, joka joko tuhotaan tai houkutellaan väärälle puolelle.

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen.
Cabaret. Seremoniamestari (Miiko-Toiviainen) ja Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson). Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

Miiko kertoo, että Turun Kaupunginteatterin Cabaretissa koettiin tärkeäksi välittää musikaalin sanomana, että nimenomaan yksilönvapaus olla oma itsensä on se mikä uhataan tuhota.

”Musikaalissa Kit Kat -klubi on paikka, joka on oikeasti avoin kaikille ja kaikelle. Se on vapauden tyyssija, joka joutuu fasismin jalkoihin ja jolle käy huonosti,” pohtii Miiko ja jatkaa mietteliäästi, ”tietyllä tavalla Kit Kat -klubi edustaakin Saksaa sekä vapautta, joka joko tuhotaan tai houkutellaan väärälle puolelle.”

Prosessi Seremoniamestarin roolin tulkintaan on ollut erilainen, mutta palkitseva

Cabaret. Fräulein Schneider (Riitta Salminen) ja Herr Schultz (Mika Kujala). Taustalla Seremoniamestari (Miiko-Toiviainen). Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

Kysyessämme millainen matka Seremoniamestarin mielen syövereihin on ollut Turun Kaupungiteatterin Cabaretissa, Miikon kasvoille nousee hymy.

”Matka on ollut todella kiinnostava, haastava ja palkitseva. Oma prosessini roolin kanssa on kieltämättä ollut erilainen kuin muiden töiden kanssa.”

Miikon mukaan Seremoniamestarin roolissa ei ole samalla tavalla materiaalia kuin hänen aikaisemmissa roolihahmoissaan. Naurahtaen hän toteaa, että rooli on ollut moneen vuoteen ensimmäinen, jossa hän ei ole tehnyt muun muassa kohtausanalyysia. Se tuntui hänestä turhalta eikä olisi palvellut Seremoniamestarin roolin rakentamista.

”Pyrin myös luottamaan omaan vaistooni siinä mitä minkäkin roolin kanssa milloinkin teen. Seremoniamestarin rooli onkin ollut monella tavalla jännittävää, sillä koen, että hahmon tärkein vastanäyttelijä on yleisö.”

Miiko toteaakin, että toisin sanoen hänen koko harjoituskautensa meni käytännössä katsoen kokonaan ilman tätä merkittävintä vastanäyttelijää. Vasta muutama päivä ennen ensi-iltaa näyttelijä pääsi testaamaan yleisön reaktioita läpimenoissa. Seremoniamestarin rooli on hyvin dynaaminen ja hän ottaa musikaalin aikana paljon kontaktia yleisöön ja kuten mainittua, toimii ikään kuin linkkinä yleisön ja näyttämöllä tapahtuvan välillä. Koko prosessi onkin ollut Miikon mukaan valtavan palkitseva, sillä hän on saanut toteuttaa Seremoniamestarin roolia omalla tavallaan.

”Olen saanut tehdä hahmoa tavalla, joka on itselleni tärkeä ja jonka voin allekirjoittaa. Seremoniamestarin roolin röyhkeys ja läsnäolo ovat olleet todella opettavaisia.”

Vastanäyttelijänä yleisö

Cabaret. Kit Kat -klubilla. Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun-Kaupunginteatteri.

Kysymme Miikolta muuttuiko hahmon tekeminen sen jälkeen kun hänen vastanäyttelijänsä eli yleisö saapui viimein katsomoon. Miiko naurahtaa ja toteaa, että muutaman ennakon jälkeen hän ja Cabaretin ohjaaja, Jakob Höglund, olivat keskustelleet Seremoniamestarin hahmosta ja hän oli saanut ohjaajaltaan hyvän neuvon.

”Jakob antoi ohjeen, että yleisön kanssa Seremoniamestarin hahmon olemista voi vielä pehmentää. Sen ei tarvitse olla aggressiivista tai äänekästä, vaikka se voi olla toki sitäkin.”

Miikon mukaan hänellä ja ohjaajalla on ollut alusta alkaen hyvin yhtäläinen kuva Seremoniamestarin hahmosta, ja hän on saanut ohjaajaltaan palautetta, että suunta, johon Miiko on hahmoa vienyt, on ollut oikea. Ohjaajan kommentit antoivatkin näyttelijälle rauhaisan tunteen.

”Keskustelumme pohjalta minulle avautui, että Seremoniamestarin oleminen voi olla enemmän sellaista ”Ihanaa, että te olette täällä, vihdoinkin!” ja hän on siellä syli auki odottamassa yleisöä, mikä on mielestäni aika ihanaa,” pohtii Miiko.

”Se on myös toki näyttelijällekin paljon kiitollisempaa ja mukavampaa. Yleisön myötä asenne muuttui enemmän siihen suuntaan, että odotan ystäviäni katsomoon, näen kun he tulevat sinne ja sitten me vihdoin tapaamme. Se on mukavaa!”

Miiko toteaa vielä, että yleisön mukaan tuleminen muuttaa kaikkien olemista aina. ”Kyllä se muuttuu ja Seremoniamestarin hahmossa vielä enemmän, sillä siihen asti harjoituksissa olen huutanut asioita vain tyhjälle salille.”

Ihanaa, että te olette täällä. Vihdoinkin!

Yleisö Seremoniamestarin hyppysissä

Kysymme, onko yleisöltä tullut sellaisia reaktioita, joita odotettiin vai onko tullut yllätyksiä ja miten niihin on suhtauduttu.

”Yleisö reagoi ehkä aina vähän eri tavalla niin kuin kuuluukin tapahtua. Se on minusta hauskaa ja myös todella suomalaista. Olen huomannut, että jos ottaa suoran kontaktin johonkin niin usein pitää kysyä sama asia kaksi tai kolmekin kertaa ennen kuin henkilö oikeasti uskoo, että puhun aidosti hänelle siinä hetkessä.”

Miiko tunnustaa, että hän pelkäsi alkuun, että yleisön reaktio olisi vetäytyneempi, pidättäytyväisempi ja pelokkaampi niin, että kontaktin ottaminen olisi kiusallista.

”Itsekin kuulun niihin ihmisiin, jotka haluaisivat vain istua turvassa ja rauhassa penkissä, ilman että kukaan puhuu minulle.” Miiko naurahtaa.

”Cabaretissa kontaktin ottaminen yritetään kuitenkin tehdä mahdollisimman ”turvallisesti” ja se onkin ollut aika yllättävää kuinka positiivista vastaanotto on ollut.”

On kutkuttavaa huomata kuinka innoissaan kaikki ovat, kun tulen ylös aulaan, jossa valot ovat päällä.

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen.
Cabaret. Seremoniamestari (Miiko Toiviainen). Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

Miikon rooliin kuuluu myös pieni esiintyminen väliajalla ja näyttelijä toteaakin, että yleisön innostuneisuuden aistii lämpiössä vielä paremmin.

”On kutkuttavaa huomata kuinka innoissaan kaikki ovat, kun tulen ylös aulaan, jossa valot ovat päällä.”

Pohdimmekin yhdessä, että yleisön käyttäytymisessä saattaa näkyä myös pitkään jatkunut kulttuurinnälkä. Kuinka sopivaa onkaan, että Turun Kaupunginteatterissa Cabaretin yhteenhitsautunut tiimi on toivottamassa rakkaan yleisön avosylin takaisin teatteriin.

Willkommen, Bienvenue, Welcome.

Cabaret. Ensemble ja Seremoniamestari (Miiko Toiviainen). Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

Ohjaajavirtuoosi Jakob Höglundin luotsauksessa

Kysymme Miikolta seuraavaksi millaista näyttelijän on ollut työskennellä Jakob Höglundin ohjauksessa. Höglundin aikaisempiin vaikuttaviin ohjaustöihin lukeutuu muun muassa Turun Åbo Svenska Teaterissa toteutettu upea tulkinta Kalevalasta.

”Jakobin ohjauksessa on ollut ihanaa, tosi turvallista ja luottavaista ihan alusta alkaen.” Miiko hymyilee iloisesti ja jatkaa, että Höglundilla on taito antaa paljon tilaa yksilöille sekä yksilönvapaudelle.

”Se luo tunteen, että tehdään oikeasti yhdessä, mikä on poikkeuksellisen hienoa,” Miiko pohtii, ”Minusta Jakobia leimaa jonkinlainen egottomuus, hän ei kanna yllään minkäänlaista valtavaa ohjaajan statusta eikä hän rakenna muureja itsensä ja näyttelijän välille.”

Miiko miettii, että tämä hieno piirre juontaa ehkä juurensa siitä, että myös Höglund on koulutukseltaan näyttelijä, mutta ennen kaikkea kysymys on persoonasta.

”Jakob on nöyrä ja ihana tyyppi. Hänen kanssaan pystyy puhumaan niin kuin vertaisensa kanssa ja se on kyllä mahtavaa. Sellaisia minun suosikkiohjaajani tapaavat myös olla, arvostan tosi paljon sitä, että pystyy kommunikoimaan suoraan ja rehellisesti,” Miiko kertoo meille.

Miiko myös myöntää, että tämä vaatii tietynlaista pelottomuutta ja erityisesti luottamusta ihmisten välillä. Hänestä on tärkeää, että näyttelijän ja ohjaajan välisessä yhteistyössä välittyy tunne, että halutaan toisille hyvää, tehdään samaa juttua sekä ollaan rehellisiä ja sanotaan, jos ei ymmärrä jotain.

”Jakob on hyvä luomaan positiivisen ilmapiirin ilman, että se tuntuisi jotenkin pakottamiselta tai väkinäiseltä. Se vain syntyy.”

Inspiroiva ja ammattitaitoinen työilmapiiri

Cabaret. Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson) ja Seremoniamestari (Miiko Toiviainen). Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

Kysyttäessä mikä on ollut kaikkein antoisinta Cabaretin tekemisessä, Miiko pohtii pitkään ja toteaa lopulta, että on vaikea valita vain yhtä asiaa.

”Tämä porukka kokonaisuudessaan. Työryhmässä ei ole yhtään heikkoa lenkkiä, ei taidoiltaan eikä myöskään asenteeltaan. Kaikki tekevät täysillä ja tukevat toisiaan. Tänne Turun Kaupunginteatteriin on tosi kiva tulla töihin.”

Miiko kertoo, että Cabaretin työryhmän työilmapiiri ja -moraali ovat hänen mielestään kertakaikkisen ihmeellisiä. Hän myös kiittelee, kuinka kaikkien kädenjälki näkyy näyttämöllä aivan poikkeuksellisella tavalla.

”Itselle on myös antoisaa se, että pystyn täysin allekirjoittamaan teoksen maailmankuvan, mikä on klassikkomusikaaleissa itselleni aika harvinaista.” Miiko pohtii.

”Tämä on lisäksi teatteritalo, jossa olen halunnut jo pitkään tehdä töitä. Nyt kun pääsin tänne, niin tämä on jotenkin vielä ihanampi paikka kuin mitä osasin kuvitella. Täällä on joka osastolla aivan mahtavia ihmisiä, jotka ovat taitavia, mukavia ja upeita!”

Pyydämme Miikoa vielä kuvailemaan Cabaretia kolmella sanalla. Näyttelijä hymyilee iloisesti ja lausuu, ”Kutsuva, leikkisä ja vaaralliset bileet!”

Cabaretin tarina on muistutus ja varoitus

Haastattelussa näyttelijä Miiko Toiviainen.
Cabaret, oikealta Seremoniamestari (Miiko Toiviainen) ja Herr Schultz (Mika Kujala). Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

Kysymme Miikolta miten hän kuvailisi Cabaretin ydinviestiä aikansa ihmisille. Miiko pohtii kysymystä pitkään ja toteaa lopulta: ”Se oli varmaan ensimmäisiä hetkiä, kun natsismista pystyttiin tekemään teoksia tavalla, jossa puhutaan menneestä, mutta ollaan kuitenkin ajallisesti hyvin lähellä erittäin kipeää asiaa.”

Cabaretin ensi-illan aikaan vuonna 1966 muun muassa Auschwitzin keskitysleirin sulkemisesta oli kulunut vasta 22 vuotta.

”Se on varmasti ollut sinä aikana hyvin rohkea ja shokeeraava – mitä se on toki nykyäänkin.” Miiko pohtii vakavasti ja jatkaa, ”Cabaretin tarina ytimessään kertoo, miten salakavalasti yhteiskunnassa tapahtuu muutoksia ja vielä spesifimmin se kuvaa fasismin vaaroja.”

Kun kysymme, toimiiko Cabaretin tarina näyttelijän mielestä varoituksena, Miiko nyökkää ja sanoo, ”Kyllä näkisin sen varoituksena, siksi se on tehty ja pointti on, että se voi helposti tapahtua myös uudestaan.”

”Samalla se on myös muistutus siitä, että meillä ei ole lupaa unohtaa mitä on tapahtunut. Cabaret on myös pyyntö herätä ja toimia. Nostaa äänensä kuuluviin.” Miiko luettelee.

”Cabaret ei kerro vain todellisuudesta, joka on joskus ollut tai ehkä tulee joskus olemaan. Cabaret kertoo myös tästä päivästä.”

Cabaretin tarina ytimessään kertoo miten salakavalasti yhteiskunnassa tapahtuu muutoksia.

Cabaret. Kit Kat -klubilla. Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

Cabaretin tarinan sanoma on nykyajassakin yhä ajankohtainen

Kysymme lopuksi Miikolta, missä nykypäivän ilmiöissä hän näkee musikaalin teemoja. Miiko nyökkää ja vastaa, ”Mielestäni Cabaretin tematiikka näkyy maailmassa edelleen aika suoraan, ei tarvitse lähteä 60-luvulle musikaalin syntymävuosiin saakka.”

”Samoja natsikokoontumisia Turussakin pidetään ja hakaristejä piirrellään seiniin. Samoja vähemmistöjä syrjitään eikä sitä mielestäni edes valitettavasti tarvitse rinnastaa muualle.”

”Mielestäni tätä aikaa leimaa korostetusti somen ja globalisaation kautta jonkinlainen me-vastaan-toiset-vastakkainasettelun henki kaikilla tavoin,” Miiko pohtii ja jatkaa, ”Polarisoituminen, poteroituminen tai kuplaantuminen. Siitä Cabaret kertoo ja siihen tämä mielestäni myös nykypäivänä rinnastuu.”

”Toisaalta ehkä myös siihen, että ne eivät ole pelkkiä pahoja ihmisiä tai fiktiohahmoja, jotka polkevat ihmisoikeuksia tai joiden myötä asiat luisuvat ojaan, vaan ne voivat olla ihan keitä tahansa. Se voi olla joku läheinenkin.” Miiko pohtii surullisesti, ”Radikalisoituminen on hiljalleen ja vaarallisesti tapahtuvaa.”

Polarisoituminen, poteroituminen tai kuplaantuminen. Siitä Cabaret kertoo ja siihen tämä mielestäni myös nykypäivänä rinnastuu.

Cabaret. Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson), Seremoniamestari (Miiko Toiviainen) ja Clifford Bradshaw (Olli Rahkonen). Kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.

Primadonnat kiittävät haastattelusta näyttelijä Miiko Toiviaista ja ovat kiitollisia mahdollisuudesta kuulla hänen työstään ja metodeistaan roolihahmojen rakentamisessa. Vaikutuimme myös hänen vahvasta läsnäolostaan ja siitä, miten syvällisesti hän avasi tuntojaan meille. Inspiroiduimme Miikon luontevasta tavasta pohtia asioita ja saimme haastattelun aikana myös lisävahvistusta sille, että omien unelmien eteen kannattaa olla valmis tekemään isojakin päätöksiä.

Lue blogista aiempi artikkelimme Cabaret Turun Kaupunginteatterissa.

Cabaret jatkuu Turun Kaupunginteatterissa myös kevätkaudella 2021. Mikäli mielit saada liput tähän tajunnanräjäyttävään ja moniulotteiseen musikaaliin ja päästä näkemään monilahjakkuus-Miiko Seremoniamestarin roolissa, niin kannattaa olla nopea. Liput teatterin Lippikseltä tai lippu.fi.

Seuraa ja tykkää donnista:

Vastaa